Lampun henki... Valopää.
Uusia biisejä ja uudet kujeet. Miksaajapuolella tapahtuu. Bomanskin lopetettua heinäkuussa 2009, olemme etsineet sopivaa kaveria ryhmäämme. "Testeissä" on käynyt nyt viisi ukkoa. Tammikuun aikana tapaamme vielä kolmea ja sitten lienee päätösten aika.
Päiväkirjan päivitystä on toivottu melkein fanaattisin ottein. Mikäs siinä, kiva että luetaan. Nyt ja taas kerran on ehdotettu, jospa jokainen vuorostaan pakertaisi tänne reissuraporttia tyylikkäine valokuvineen.
Musiikkipuolella promon miksaukset ovat kestäneet ja kestäneet. Omat voimat ovat olleet vähissä asian suhteen. Sen on lähiviikkoina alettava edistymään tai...
(Teksti: Alpo)
Lähtökohdiltaan, varovasti sanoen, hiukan omituinen lähtökohta illan keikalle. Eihän tämä nyt ole kuin vuoden paskin lauantai. Miksaajaksi buukkasimme jälleen paikkakunnan oman miehen, Jartsa Jalosen. Me jopa kysyimme häntä taannoin vakimieheksikin, mutta olleessaan silloin tällöin estynyt, hän ei luvannut.
Olihan sitä porukkaa paikalla. Uudet biisit toimivat Kirstassa hienosti. Kaikkiaan oikein kiva meininki.
Nautimme oluet, kasasimme kamat ja lähdimme kotio. Harvinaista mennä sänkyyn jo kolmelta. Mikäs siinä, vähemmänhän se huomenna väsyttää. Vaikka rouduu vielä onkin edessä.
Lampun henki... Valopää.
(Teksti & Kuvat: Alpo)
...että yli puolet tohtoreista ovat tätä kirjoittaessani studion syleilyssä. Paljastetaan nyt sen verran, sieltä on tulossa tohtoreiden ensimmäinen oma kappale. Sellainen huumormielessä tehty.
Julkaisemme sen täällä sitten helmikuussa? Kannen voinen julkaista tässä heti ja ny...
Ensi viikonloppuna miksaajavuorossa "M*i*k*. Tämähän on jännää, joka kerta uusi miksaaja. Eipähän pääse kyllästymään. Tai no, pikkuhiljaahan sekin tilanne alkaa vakiintumaan. Kyllä me helmikuussa viimeistään tavallaan lyömme lukkoon asian.
Päiväkirjaan tullee muutoksia seuraavasta keikasta eteenpäin siten että kirjoitusvastuuta jaetaan, mietimme vielä miten asia käytönnössä tapahtuu. Valokuviakin toivotaan kirjoitusten oheen liitettävän...
Power, Sex & Rock and Roll!
(Teksti & Kuvat: Alpo)
no niin ja uusi askel tohtoreiden matkassa suomenniellä alkaa vuoden 2010 alusta. 16.01.2010 klo 15-> starttasimme kohti Helsinkiä ja päämääränä Britannia Kannelmäessä. yksi visiitti paikkaan tehtynä aiemmin ja mielenkiinnolla katsomaan mitä toinen kerta tuo tullessaan. ravintolatoimenohjaaja James von Luoma ei itse paikalla mutta osasimme vanhasta muistista lavan paikan ja kamat kasautuivat pikkuhiljaa siihen.
soundtsekki oli nopea ja bändi kuulosti niin kuin vain kuulostaa voi Dr.Dr:lle kiitos Aura Audion kaappien / QSC päätteiden ja miksaajakokelaamme Mister Härön sormissa sykkineen ....hmm...digimikserimme. vetäydyimme nauttimaan kokin (tai ainakin jonkun joka safkat toi ja valitteli keittiön olevan jo suljettu) laatimaa einestä, ranskanperunoita ja lihispulleroita. maha hetken ihmetteli mitä kurkusta alas tungen mutta se ei johtunut ruoan laadusta vaan siitä etten ollut hetkeen ehtinyt aterioida ja nälkä oli valtaisa. (liekö vatsa unohtanut mitä ruoka on..hmm..?? )
eka setti meni ihmetellessä vastavuoroisesti mutta kakkossetti heti alussaan näytti voiton olevan meidän. basket case se vaan tuntuu olevan hyvä ja aukaisee ihmisille sen kaapin oven ..heh!! pientä 'epätasaisuutta' havaittavissa koko keikan ajan joka sektorilla mutta liekö syynä tarkka korvamonitorointi, ilmeisesti, se ei kerro totuutta siitä mitä efektoitu ulosanti kuulijoiden korvaan antaa.
pitkä ja väsyttävä (inhoan, olen ärtyisä ja vit...tunut ,väsynyt sekä jossain muulla planeetalla) keikanjälkeinen keikkabussin kotiinajaminen alkoi klo 2. jotain ja vajaan tunnin matka-unien jälkeen / tuhannen ''mun on kauhee kusihätä'' kiljaisun jälkeen oma tyyny odotti klo 7.15 pehmeänä ja tyytyväisenä isäntäänsä.
seuraavana tahkon bileet kuunvaihteessa perjantaina sekä lauantaina uuden luotsin piiskatessa mikseriä. well.....ainahan kuuluu pientä jännitystä olla ilmassa ja onneks ollaan sentään vaan tahkolla .. ( heh )
(Teksti: Wee)
Rähmät silmissä kohti keikkaa. Olo on epäluuloinen, Rampe kantaa sähkörummut autoon aamukuudelta. Pidetään kuulemma treenit Tahkon mökissä. Well, miksikäs ei. Kimmo ja tämänkertainen miksaajamme "A*t*i" hyppäävät kyytiin Laitilasta, josta otimme matkaamme myös aamukahvit.
Juini hyppää Jyväskylästä bussin kyytiin, emme pysähdy toimenpidettä varten. Persemäisen ruokailun jälkeen Vaajakosken Aabeeseellä (pitääkin muistaa kirjoittaa vähän palautetta). Saavumme Piazzalle neljän jälkeen ja roudaamme. Teemme pitkän tsekin ja kertaamme vähän siinä samassa biisejä. Sitten syömään ja mökille odottelemaan. Jotkut innostuvat saunomaan. Oluttakin menee...
Keikka alkaa ja Kimmo sinkoilee. Kitaran kliini signaali tulee jostain läpi ja kovaa... Ihmetellään asiaa ja vaihdellaan piuhoja, vaihdetaan kitarakamat lennossa bändin soiton katkeamatta. Lopulta epätoivo on jo valtavaa, pitääkö keskeyttää? Korjata vika? Aloittaa alusta? Hommaa vaikeuttaa se että omiin korviin tulee normaali kitarasoundi. Lopulta syy löytyy talon kamoista, tiskijukan langaton on samalla taajuudella kuin Kimmon kitara. Tai toisinpäin. Tiskijukka ottaa talon kamoista äänen pois ja me jatkamme normaalisti. Vaikeuksien jälkeen illasta muodostui aivan mahtava keikka! Porukkaa oli yli 750. Juomme tarjotut oluet loppuun ja otamme taksin mökille. Huomenna vedetään vielä kovempi setti!
Ps. kun tuota Foo Fighterissiä on tässä laulettu keikoilla muutamaan otteeseen niin on hyvä tarkastaa välillä mitä pitäisi laulaa, itse olen luritellut luontevasti "What if i say im not like the others, what if i say im just like another one. Your place, youre the pretender. What if say i never surrender...". Ööö... Kun se oikeesti taitaapi mennä "What if i say im just like another one of your plays. Youre the pretender..." No, tulipahan tsekattua... Hyvähän se on tarkastaa välillä. Tsek-tsek.
 Maastosta kumpuaa Tahkovuori. |
 Paikallinen juottola, jossa hyvät puitteet keikalle! |
 Sormet juoksevat tsekissä. |
 Tunnistamattomaksi halunnut ohikulkija vitsailee... |
(Teksti & Kuvat: Alpå)
Kimmo kertoo kauhian kivan k- keikka kertomuksen. kotoo kiljuen kamat kantaen kohti kylmempiä kontuja kaahattiin. Keikalla kaiuttimet kytkettiin, kaljaa kitoihimme kaadettiin. "Keikkakodissa" kitaraa kyhnättii, kovia kappaleita koottiin. Kiipparisti kaverinsa kaa kolme kokkikilpailua katto. Korstokin kyttäs kavereita, kovisteli kundeja. Kotiin kevyttä krapulaa kehossa kuhisi.
(Teksti: Kimmo)
klo18.00. dr.doctorin musta paholainen käynnistyy ja sieppaa soittaja pojat mukaansa. klo 19.30 saavumme euraan toisin sanoen osmantupaan,joka on varmaankin joka soittaja/muusikon unelma keikka paikka. tanään on jälleen uuden miksaajan(ben) koeajot ja täytynee todeta et kannatti.
soundcheck, vähän treenii ja sen jälkeen koko porukalla tilamaan osmantuvan erikoispitzzaa. ruokailimme takahuoneessa jossa katsoimme samalla televisiosta tullutta elokuvaa sideaways. keikka alkoi klo01.00 ja alku jäykkyyden jälkeen saatiin eura jo mukavasti hereille. keikan hienoin hetki oli kun näin yhden kauniin neitosen laulavan i have a dick,you have pussy....sanat yhdestä tämän hetken (hittibiisistä)..... voiko enempää soittaja poika toivoa keikalta... toisin sanoen hauskaa oli ja loppukesällä nähtäillään taas..
(Teksti: Rampe)
Tänään ei onnistunut.
Huomenna lähtee rock'n roll, paras keikka ikinä, armoton show. Siihen on tähdätty ja ponnisteltu.
Kylmä ja raskas oli tohtorin taival.
(Teksti & Kuvat: Juini)
hei taas suamen kansa ja kaiki fanit ympäri sitä!! on rankkaa tehdä hyvää jos omaan päähän tulvii epäsoundeja tulkintoja eri instrumenteista..??
mietintämyssymme yhteen lyötyämme päädyimme kutsumaan hovi-miximme pääkaupungista asti avaamaan lukittuneet tunteemme musiikkia kohtaan ja se kyllä auttoi!!
hetken paikkaa nuuhkittuaan ns. sanoisinko ''dr.beni'' otti tilanteen hallintaan ja korva-maailmastamme aukeni valo joka johti meidät takaisin normaalille dr.soundille.
edellisenä yönä,jo kuitenkin lauantai-yön puolella,istuimme dr.kipen ja dr.juinin kaa about aamukuuteen asti ja nauroimme miten eräs lähiönuori eksyi joukkoomme ja sekoitti meidät johonkin muuhun..??? hyi, häpeä , toivottavasti ensi kerralla muistin tuoma valo on jotain muuta.. !! ..hmmm, poh-JAM-MAA-jamaa... sillehän voisi kyllä rakentaa vaikka ihan oman kiertueen.. kiitos sittenkin ja anteeksi ensihymyni.. heh , perästä kuuluu..
lauantain ''itse-keikka' oli jonkinmoista hurmiota, kiitos salintäyden yleisön joka jaksoi kannatella käsiään silmänkantamattomiin ja jonka äänenpaine huuto-osuuksilla ja niiden ohessa laittoi korvamme koetukselle, ja kiitos dr.beni , jotta suljit yleisö-mikrofonin korvistamme äänen noustessa yli 108db:n!! muutoin painekupla ohimolla olisi kenties ollut sietämätön!!
kerätkää virtaa ja nähdään ensi kerralla jos hmmm... luoja suo !!
(Teksti: Wellu)
Rouduun kimppuun päästiin ensin siivottuamme käytävät ja hissin tyhjäksi. Lavallakin tönötti joku musta pöytä allaan kasa tyhjiä kaljakoreja. Melkein alkoi vituttumaan moinen ylimääräinen homma, mutta niistäkin selvittiin.
Pojat lavastivat artistin jäisen kuoleman. Oheisessa kuvassa on kiteytettynä se, miten olisi voinut käydä jos en olisi huomannut katolla vaaninutta lunta ja varoittanut siitä ajoissa. Rampe itseasiassa taisi olla vain viisi sekunttia syrjässä kun jäät tulivat murskaten alas.
Treenasimme tsekissä useaan otteeseen omaa sinkkubiisiämme. Alkaahan se sujumaan kunhan tarpeeksi takoo. Ensiesitys on viikon päästä Hangossa, seuraava ei välttämättä koskaan. Katsotaan nyt. Kävimme syömässä maistuvat hampurilaiset ja suunnittelimme nettistrategiaa. Noh, lähinnä heiteltiin ideoita kumottavaksi.
Keikka oli mielestäni ihan ok. Sellainen perustason juttu. Muutamia unohduksia siellä oli mutta niistä selvittiin jotenkin. Näimme keikan jälkeen pitkästä aikaa Bomanskin. Mikäs siinä, juttu lentää ja parta kasvaa. Perhekin voi kuulemma hyvin. Jes, oli ihan mukava nähdä!
Pois pitää roudata välittömästi keikan jälkeen. Kamat oli autossa siinä viiden aikaan ja siirryimme Kimmon huoneeseen katsomaan lätkää. Nukkumaan mentiin puoli kahdeksalta. Hyi helvetti että väsytti koko sunnuntain.
 Artistin lavastettu kuolema. |
 Roudausvitsi: "Onko tarpeeksi vakaa kuljetus?"... |
 Kolme viidestä tohtorista lavalla (tsek-tsek). |
 Lippu-lepo, lippu-lepo... Juupas-eipäs... |
(Teksti: Alpå, Kuvat: Alpå & Juini)
...miten paljon on vaikeuksia sinkkujulkaisun kanssa ollut. Tiukka aikataulu, masterointiongelmat, kuljetusalan lakko... Mitä vielä? Tässä on kuitenkin yritetty, viimeiset 2-3 viikkoa tehty kaikki päivätöiltä jäänyt ylimääräinen aika pelkästään sinkkuasioita. On väännetty kansia, promojuttuja, teosilmoituksia, masterointikoodeja. On mietitty strategioita... On herätty aamuviideltä kirjoittamaan ja lähettämään postitse ohjeita eteenpäin.
Viimein tänään Juinilta tuli ilmoitus, ne ovat hänen käsissään. Tosin pakkaamattomina. Eli käsitalkootöiksi menee pojat, jos meinataan sinkkua esille panna!
(Teksti: Alpo)
...jos ei jo tarpeeksi olisi kokkareita ollut matkalla, niin. Soittaessani aamun kuluessa Juinille levyasioiden merkeissä, kuulin hämmästyksekseni että Rafu olisi eilen loukannut olkapäänsä höntsäkiekkoa pelataessaan. Lääkäri tarkastaa miehen kohtsillään joten tarkempaa tietoa odotellaan...
(Teksti: Alpo)
...ainakin lekuri oli sanonut Rampen olevan jonkinlaisessa soittokunnossa... Miten illan keikan kanssa käy? Juinin porukoissa on oksenneltu eilen, meillä viimeyönä. Mutta eihän se näin raavaisiin ja raakoihin rokkikarjuihin tartu. Eihän?
Illan levymyyntiä vauhdittaakseni, tein pizzanpaiston ohessa myyvän plakaatin baaritiskille seisomaan.
Hanko here we come! Olkaa meille armollisia. Keikan jälkeen on pieni nollauksen paikka.
Kyllä nyt menee sinkkua kaupaksi ;)
(Teksti & Kuvat: Alpo)
Hangossa oli kovan työn takana olleen levyn julkkarit. Ennen keikkaa perinteiset saunomiset Mikon kanssa. Keikalla Power... idean isä pokkasi Levyn nro1. Hauskaa oli. Hankoon taas keväämmäl, jepulis.
(Teksti: Kimmo)
...lähtevät sinkut menemään Radio Rockiin ja Aaltoon. Suoraan sanoen, meillä on niissä tuttuja töissä. Voi olla että helpottaa radiosoittoon pääsyä. Mutta, jos he katsovat ettei soittopotentiaalia biiseissä ole, ei siinä paljon suhteet auta.
Ensi tai seuraavalla viikolla pitäisi mennä isompi mälli jakeluun. Power, Sex & Rock and Roll lähtee yhteensä sataan radioon ja mediaan.
Eli, ei muuta kuin pommittamaan sinkkusoittotoiveita eri kanaviin!
 Tohtorisinkku #1 Grönanin seinällä. |
 Roudarinteipillä höystetyt... |
(Teksti & Kuvat: Alpo)
Jeah' tänään keikka koomassa. Siis turun koomassa. Lähtö tapahtui klo 18.00 wellun pihalta ja sieltä vehmaan kautta hakemaan päivän miksaaja mukaan. Saaavuimme paikanpaalle ja kamat nousi pystyyn aika arkisen oloisesti. Soundcheck, pari treenii ja sit syömään talon makaronilaatikkoa.
Klo 01.00 keikka alkaa ja klo 02.30 loppuu. Kiitokset kaikille kooman bailaajille, oli ilo bilettää teidän kanssanne.
Sitten kamat autoon ja nokka kohti kotia. Hauskaa oli :)
(Teksti: Rampe)
..."hieman" bussissa. Barcelonasta Tukholmaan. Kiitos keikkatauko. Perse kiittää. Ja kiitos tuhkapilvi! Ohessa muutama kuva muuten onnistuneesta reissusta. Kap Verdellä oli mukavaa ja lämmintä.
Laitetaan myös Rampen Kataloonianreissusta kuvia, kunhan hän niitä toimittaa...
 Maistellaan punkkua "sivistyneesti". |
 Who's legs er det? |
 Hylätty. |
 Lämpimästi syleilevät aallot. |
(Teksti & Kuvat: Alpo)
...oli onnistunut livahtaa yksityiselle, tarkoin vartioidulle dr.varikolle tarkoituksenaan paljastaa maailmalle millainen on kesä kiertueelle starttaavan dr.kukko-bussin vointi.
Uskollisena dr.fanina hän kuitenkin luovutti arkaluontoiset, salaistakin salaisemmat ennennäkemättömät kameraansa tallentuneet julkaisukelpoiset kuvat ensin dr.raadin katsottavaksi ilmeisesti luottaen niiden maailman-laajuiseen julkaisukykyyn.
Julkaisemmemme tässä ohessa hänelle luottamuksen osoituksena hänen meille lähettämänsä kuvasarjan joka paljastaa ulkomaailmalle tohtoreiden kesän olevan turvatuissa ajo-puitteissa.
 Luigi Pampero #1. |
 Luigi Pampero #2. |
 Luigi Pampero #3. |
 Luigi Pampero #4. |
 Luigi Pampero #5. |
(Teksti & Kuvat: Wellu)
"Lisää bassoa!". Tämä on ollut tilaajan näkemys esiintymisistämme Hangossa tähän asti. "Muuten hyvä keikka, basso olisi saanut jytistä enemmän!"
Kolme vai yksi tähteä, tarina ei kerro. Joka tapauksessa ystävämme Jallu päätti elämänsä baaritiskin takaa lattialle. Rikki meni, hukkaan hyvä tavara.
Kiitos Ben, kiitos Mika, kiitos herra QSC! Tilaaja on nyt tyytyväinen. "Ei enää lisää bassoa!"
Arkistokuva: esillä olevilla nautintoaineilla ei yhteyttä tapaukseen.
(Teksti & Kuvat: Juini)
.. ja niin se lähti käymään myös lauantai hangon kaupungin aamuelämässä. pikkasen pukkaa hikeä mutta kyllä se aurinko vielä nousee. aamutoimet suoritettuamme sinkoudumme kohti keskustaa ja aikomuksenamme moikata tuttuja ja esitellä dr.benille paikkoja. zekkaamme grönanin ja roxxin ja siinähän se päivä sitten vierähtääkin. ...ja sitten onkin jo yllättäen kiire ummistaa silmät hetkeksi ja koota pattereihin virtaa.
ilta pärähtää käyntiin hetken miettimisen jälkeen ja tohtorit ovat kohta jo voimissaan tyydyttämään meitä katsomaan saapuneen yleisön janon.
..ja lisänä sanonpa vaan että KIITOS, en ole koskaan saanut yhtä hyvää ja maukasta "kalasoppaa" aiemmin elämäni varrella kierrellessäni sitä itseään syömässä !!!
(Teksti: Wellu)
...Rafu "Rolle" Pettersson jättää tohtorit. Lähtöön ei liity sen suurempaa dramatiikkaa. "Olen viimeiset puoli vuotta hokenut itselleni homman hauskuudesta ja ikäväkseni olen huomannut odottavani vain keikan loppua. Jokainen varmaan tietää siinä vaiheessa että jotain on tehtävä."
Näinhän se varmasti on... Kun on väsynyt niin on väsynyt. Tohtorit toivottavat Rafulle mitä parasta jatkoa, nautitaan nämä viikot viimeisistä yhteisistä tohtorikeikoista vielä kun voimme!
Julkaisemme seuraavan tohtorirumpalin nimen ennen kuin muste on kuivunut allekirjoitettavassa orjasopimuksessa. Vaikka miehiä jo katsastettavana onkin, jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä!
Viidennen dr.rumpalin taival on ohi.
(Teksti: Alpo)
Roudailimme kikkarat sisään. Vastassa tuttuja ukkoja joten yhteinen sävel löytyi nopeasti. Amarillo on ainutlaatuinen, tai ainakin luulen, että aikas harvassa ovat liukuportaat baareissa yleensä. Mutta Amarillossa on. Kamat pystyyn helvetinmoisella sovittamisella. Lava oli nyt sitä luokkaa että sinne mahtuivat rummut ja kiipparit. Soittaisimme Kipen kanssa sellaisilla tripteasekorokkeilla "lavan" edessä. Well, eiköhän sen nyt kestä. Otimme yhdet oluet ja söimme. Samalla missasimme Börsin puolella jo aloittaneen hevicoverorkesterin. Harmi, tuttuja ukkoja olisi ollut tavattavana sielläkin...
Lippuja kahden talon opiskelijabileisiin oli myyty ennakkoon jotain 2800. Karmea tungos ja jonotus vastassa joka paikassa. Ei oikein houkuttanut alkaa turhia tetsailemaan. Indicaa kävimme dr.benin kanssa tsekkaamassa hetken... En nyt haluaisi olla mikään poliisi, mutta Indican setin alussa musat tulivat yli 105 db. Neljännen biisin kertosäkeissä rumpali putosi kaksi kertaa kyydistä. Siinä vaiheessa saimme tarpeeksemme. Sen ymmärtäisi jos kyseessä olisivat amatöörit, kuten me, mutta että ammattilaiset, jotka omien sanojensa mukaan ovat "juuri tulleet Berliinistä keikalta". Korostan, Berliinistä! Ja sitä korostivat spiikeissään hekin...
Aloitimme vissiin 01:15. Yleisöä oli meillekin siunaantunut ihan mukavasti ja juhlat olivat vauhdikkaat. Soitimme kaksi settiä ja painuimme nukkumaan. Kolmen päivän rundi menossa, voimia siihen tarvittaisiin...
Rampe ohjelmoi illan shouta.
(Teksti & Kuvat: Alpo)
Tapojeni vastaisesti aion pysyä asiassa.
Alku aina hankalaa, lopussa kiitos.
Mikä on, kun ei kirjoittaminen tunnu maistuvan?
-Mahtanee olla laiskamato joka tökkii?
Ihan kohtalaisen hyvä veto oli kaikinpuolin!
Setin loppupuolella saatiin jopa parit aplodit.
Alpo jo kerran kirjoitti, kirjoituksensa pyyhittiin...
Alkaa epäilyttää hemmojen mielenterveys moisen mailin johdosta.
Rokki, runkkailu ja rähinöinti, mitä muuta keikkailu vaatii?
-Ilmaista bissee ja kansansuosiota, se on siinä!
Kyltin kertomaa...
(Teksti: Tohtorit, Kuvat: Alpå)
Tänään nukuttiin pitkään ja kerättiin voimia iltaa varten. Sapuskoinnin ohessa treffattiin ja haastateltiin uusi rumpali-ehdokas. Ei valittamista, sovittiin samointein jatkosta ja lyötiin kättä päälle. Ei perk..... , ei voi olla totta että homma kävi näin helposti ?? Olin jo varautunut pitkään sessioon uutta miestä haettaessa mutta se oli siinä. ...hmmmmm....en oikeen voi vielä uskoa todeksi ?? Keikka oli vastentakoista ja ei meinannut startata ollenkaan, liekö syy heti alkumetreille letannut basso? ...vei ainakin tunnelmat ja fiilikset mennessään kun jouduttiin heti alkajaisiksi aloittaan yleisöleikki...."ärinää ja murinaa..". ja eihän se perkele toiminut alkuunkaan, epäusko hiipi jo lähestulkoon selkäpiihin asti. No, keikka keikkana muiden joukossa taistellen loppuun asti hymyssäsuin vaikka hymy kyllä yritti paeta perseeseen. Kamat autoon ja ajamaan kohti kotia, silmätpainuusilmätpainuusilm... ja eikun auto sammuksiin ja pää tyynyyn. Tunnin unien päätteeksi voimia jo sen verran jotta saan bussin onnellisesti ajettua määränpäähän. Tästä on hyvä jatkaa mutta pikkasen lepoa ensin.
(Teksti: Wellu)
...helsinkiläinen muusikko ja tuottaja Tonmi Lillman. Lillman on monille tuttu bändeistä To/Die/For, Kylähullut, Ajattara ja Sinergy. Hän on toiminut studiomuusikkona useiden artistien ja yhtyeiden, esim. Reflexion ja Twilight Ophera, levyillä sekä Guitar Heroes -albumilla. Sittemmin Lillman on keskittynyt yhä enemmän musiikin tuottamiseen ja studiotyöskentelyyn äänittäjänä ja miksaajana.
Se että meillä on yhtäkkiä, alle kaksi päivää siitä, kun Rampe lopettamisestaan ilmoitti... Se on upeaa... Joudumme perumaan ainoastaan yhden keikan takia. Lekan alle jää keikka Lahdessa. Meidän on valitettavasti aikataulusyistä pakko pitää treenit juuri silloin.
Toivotamme Tonmille mukavaa ja kokemusrikasta pestiä tohtoreiden takalinjoilla.
Saammeko esitellä, dr.tonmi.
(Teksti: Alpo)
Toiseksi viimeinen Rampen keikka. Monitorointi aivan perseestä, joten keikka aivan tuskaa. No, se ei ole yleisön ongelma joten taistelimme jälleen voittoon.
Piti alunperin jäädä yöksi hotelliin mutta hyppäsin sittenkin Rampen kyytiin ja pääsin koisaamaan omaan sänkyyn.
(Teksti: Alpo)
Rockia ruvataan soittamaan kahdesta syystä: 1) halutaan tehdä vaikutus vastakkaiseen sukupuoleen, 2) halutaan välttää oikeiden töiden tekoa. Tähän ikään mennessä lienee selvää, ettei kumpikaan tavoitteista toteutunut. Harrastuksen peruslähtökohta näkyy kuitenkin suhtautumisessa roudaukseen. Laatikoiden kanto ja kasaus on raskasta työtä, joka ei sovi herkälle muusikolle. Roudausta tuleekin välttää kaikin keinoin.
Keikkamme on tällä kertaa Raumalla. Tähän asti olen välttynyt roudaukselta kyseisessä kaupungissa vetoamalla työkiireisiin. Olen ollut pakotettu ottamaan myöhemmän bussin. Bussi on saapunut kaupunkiin sopivasti sondcheckiksi. Olenpa joskus jopa myöhästynyt junasta. Meniköhän läpi? Tällä kertaa olen kuitenkin kaikkien tiedoksi ollut kaupungissa jo edeltävänä päivänä. Roudauksen välttelyksi vaadittaisiin luovaa ratkaisua.
Soitin tutulle teurastajalle. Hän saapui paikalle parahulttaisesti loppuun kaluttu sika kyydissään. Mukava jätkä! Mistäköhän oli tulossa?
 Sikakuva #1. |
 Sikakuva #2. |
Pyysin kavereita kantamaan sian sisään ravintolan keittiöön (vasen käsi kipeä). Sialle tehtävät jatkotoimenpiteet tapahtuisivat täällä.
 Sikakuva #3. |
 Sikakuva #4. |
Nirhaisin sialta pääkallon irti. Hassua muuten, että alaleuka ja yläleuka eivät ole kiinni toisissaan. Oli tainnut sika ottaa kunnolla pataan ennen kylmenemistään. Kallo oli lihaisa ja märkä. Hyi saatana! Kallo piti tiskata huolella ja kuivata kauttaaltaan.
Sikakuva #5.
Nyt sian kallo oli valmis heavy-disco-rekvisiitaksi. Tai ei ihan vielä. Sika saakoon silmäkuopilleen trendikkäät H&M:n sheidit (7,49 €). Punk Rock! Mietin sialle sopivaa sijoituspaikkaa: PA:n päällä vaiko sittenkin synan päällä. Valitsin jälkimmäisen. Oijoi mikä tuoksu! Joulu on koittanut tohtoreille kesähelteillä. Juutalaiset ja muut muslimit: kunpa vain tietäisitte mitä menetätte!
 Sikakuva #6. |
 Sikakuva #7. |
Kas, kamat ovatkin paikallaan ja soundcheck voi alkaa. Mitäpä sitä ei tekisi Greatesta Show on Earthin eteen. Ensi kerralla virittelenen (oliko tuo suomea) liekinheittimiä. Milloin täältä lähtee bussi Sysmään?
(Teksti & Kuvat: Juini)
Miks kaikki runpalit aina vaan virittää ja koputtelee?
 dr.tonmi ilmeisesti virittää? |
 Hotelli ja bussi. Bussi ja hotelli. |
(Kuvat: Alpo)
Kirstassa on mm. ahdasta.
(Kuvat: Alpo)
Hieman painoi eilinen. Pojat saivat päivänsä kuitenkin vietettyä Ugandan nähtävyyksiä katsellen. Illan korvilla lähdimme kohti Kokemäkeä. Keikka olisi tällä kertaa itsensä Live Clubin puolella yläkerrassa. Paikkaan mahtuu törkeän paljon porukkaa. Onneksi hissi kuljettaa raskaat kamat, ei tarvitse portaita punnertaa.
Teimme tsekin ja söimme einestä. Piti virittää Tonpan läppäri soittamaan listahittejä saliin kun joku oli unohtanut tilata diizein... No onneksi hevimiehellä on tiskoa koneellaan... Oluttakin oli. Päivämäärällä oli menossa myös jonkinlaiset markkinat torin kulmilla. Siellä esiintyi Playa. Pitihän se tsekata. Hyvä oli. Tosi hyvä. Esiintyi tosin arkivaatteissaan sateessa. Olisi ehkä voinut hiukan yrittää. Kai ne sitten ajatteli, että musa puhuu puolestansa.
Keikkamestoille siirryttyämme huomasimmme jengiä olevan aika paljon. Keikkaa kohden väki lisääntyi ja keikan alkaessa oli aika kiva hurmos päällä. Kiva oli soitella ja rokrokrok. Setin hälvettyä käytiin Ween kanssa suihkussa ja suuntasimme bussiin nukkumaan. Herrat Helsingin suuntasivat pikkuautonsa kanssa etelään.
 Mainoksia, mainoksia... |
 Wee rokkaa kumikitaralla, mutta missä? |
(Kuvat: Alpo)
Keikat Tonmin kanssa ovat olleet menestyksekkäitä. Tästä on hyvä jatkaa ensi lauantain kautta kohti tiukkaa heinäkuuta. Raffaellon terassilla näette tuorehtuneen ja raikkaasti rokkaavan ryhmän. Vedämme siellä parhaan vedon ikinä!!!
Aloitamme lähiviikkoina äänittämään uutta promomateriaalia keväällä julkaistun singlen (Power, Sex & Rock and Roll / Rebel Yell / Crazy) jatkoksi. Tällä kertaa käsittelyssä on mm. suomenkielinen potpuri sekä toistaiseksi nimeämättömät ulkomaiset kappaleet.
Uutta julkaisua odotellessa, nähdään keikoilla!
Ps. Voisihan ne aikaisemmatkin viisut laittaa tänne kuultavaksi. Juu, juu... Jossain vaiheessa...
Pss. Otimme singlestä 200 kpl painoksen ja nyt niitä ei enää ole. Hyvä että edes itselle jäi kopio.
(Teksti: Alpo)
Ilo on irti huvipuistossa! -Tule Linnanmäelle, Suomen suosituimpaan huvipuistoon nauttimaan riemukkaasta kesäpäivästä. Vauhtia ja huvia on tarjolla kaikkien makuun: laitteet, huvipuistopelit, ravintolat ja päivittäiset ohjelmanumerot synnyttävät muistoja ratkiriemukkaasta päivästä kaikenikäisille. Huvipuistoon ja näköalatorni Panoraamaan on maksuton sisäänpääsy koko kesän.
Jaa niin, se keikka? -Silkkaa hyvyyttä ja korvakarkkia. Yleisöäkin oli todella paljon...
 Alpon uusi lärä. |
 Kaksipeitsinen ateria. |
 Ente..., Kehrä. |
(Teksti & Kuvat: Alpo)
Hejsan dudes and dudettes!
Seuraa Tohtorien äänentarkkailu- sekä paineistusyksikön päävastaavan ensimmäinen entrancé, eli ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua.
Tarinamme alkaa tällä kertaa aurinkoisesta ja idyllisestä, tuikitavallisesta maalaiskunnasta Etelä-Suomessa, mistä allekirjoittanut äänenpainetarkkailija aloitti pitkän taivalluksensa kohti Jyväskylän uhkeita lakeuksia. Alkuperäisen suunnitelman mukaan kohtaamispaikaksi oli sovittu Dr. Lillmanin penthouse-lukaali Helsingin legendaarisessa Kalliossa, joka on tunnettu virkeästä viihdekulttuuriskenestään sekä paikallisesta nähtävyydestään, Ikuisen vapun aukiosta.
Tavattuamme paikalla ja vaihdettuamme muutamia matkan kannalta erityisen vitaaleja informaatiojyväsiä, (esmes minne oikeastaan olimme matkalla, mitä tekemään ja miksi oikeastaan edes haluamme lähteä), lähdimme tyytyväisin mielin matkaan, Dr. Juinin seuralla vahvistettuna.
Seuraavana kohteena olikin legendaarinen Mansesteri, ainoa paikka maailmassa jossa takatukilla, vaaleansinisillä farkkupuvuilla ja Popeda-paidoilla on mahdollista saavuttaa viehkeää naisseuraa ilman luottokortin suomaa rahakkuutta. Alkuperäinen suunnitelma oli kiertää Mansela juuri näistä edellämainituista syistä. Murphy lakeineen oli kuitenkin päättänyt toisin ja pian Dr Lillin kauhuksi löysimmekin itsemme pikatieltä kohti Tampereen keskustaa, vaille poiskääntymismahdollisuuksia. Oman elämänsä MacGyverina Dr Lillman teki sarjan jämäköitä ja ehdottoman laillisia käännösoperaatioita ja ennen kuin ehdin sanoa, että "Jumalauta Lilli, mä en tahdo Tampereelle", olimmekin jo matkalla kohti läheistä huoltoasemaa, jossa Tohtorien urhoollinen humppawagon odittikin jo meitä, sulkien väsyneet popparit hellään huomaansa.
Humpparyhmän tankattua tarvittavat kofeiini- ymv lailliset piristetarpeensa maksimiin ja vierailtuaan pikkupoikien huoneessa, matka pääsi vihdoinkin todellisesti alkamaan.
Jyväskylään päästyämme allekirjoittanut, vanha nappulanvääntäjä, huomasi ensitöikseen, että kyseisen metropolin henkilöstöllä on ryhti kunnosa. Upeaa katsottavaa! Poissa ovat Helsingin löysät juntit ja selkärangattomat lusmuilijat. Luontaiset avut hehkuvat upeina kesäauringossa ja tuntuu kuin kevät olisi laskeutunut kaikkien rinnoille. Pidän tästä kaupungista..
Voittajamieliala sai totisesti pahoja kolhuja seuranneiden tuntien aikana.. Tekninen jargon sikseen mutta lyhyesti ilmaistuna, jos on mahdollista, että kaikki maailman asiat voivat kerralla mennä pieleen, niin me osuimme laitteinemme juuri tuohon Murphyn lain kosmiseen keskukseen. Suurilla ponnisteluilla, luovalla hulluudella, miehisellä vimmalla ja puhtaan idioottimaisella keekoilulla saimme kuitenkin "lähes" selätettyä kaikki ongelmamme.. tai sanotaan, että pääsimme niiden niskalenkistä ainakin hieman pakoon.. Mutta se on sitä Rock 'n' Rollia, välillä homma menee hieman punk-henkiseksi.
Teknisten ongelmien lisäksi jokainen meistä sai oivan annoksen ärrinmurrinkeksejä lisää kun huomasimme, että orkesteriryhmittymällemme designoitu ruokaravintola olikin päättänyt sulkea ovensa vähän "fiilispohjalta" etupeltoon. Hämäläinen raivo alkoi pikkuhiljaa puskea pintaan melko räväkällä otteella, kun huomasi huutavansa kello 23.30 lukitun ravintolan edessä kun ovessa lukee 10-24. Mitenkäs se sanonta meneekään..? "Saksa on paska maa.".
Ravittuna eineskebabilla (lukuunottamatta Dr Lillmania joka sai ruoakseen kanasalaattia jossa ei ollut sen enempää salaattia kuin kanaakaan) ja maidolla, yhtye hoiti pelimannihenkisen hurmostilan vallassa keikan kunnialla, josta vain poppareiden virneet sekä orastavat, bassotaiteilijasta lähtöisin olevat metaanihyökkäykset saattoivat vihjata, että tällä räväkällä show-bisneksen jalopeuralla ei juuri tällä kyseisellä vedolla ole ihan kaikki muumit laaksossa.
Mutta se mikä ei tapa, sattuu helvetisti.. joten tästä on loistava jatkaa eteenpäin. Keep on rotting in the free world!
Over 'n' out!
(Teksti: Ben)
Erilainen keikkaraportti... Keikkabussilla Muurame Golfiin. Aivan helvetillisen mäkinen kenttä infernaalisessa helteessä. Jättipaarmoja. Ovat kiinnostuneita tuskanhikeä (hieman otti eiliset oluet päästä) puskevasta passottelijasta...
Väylällä 15.
(Teksti ja kuva: Alpo)
Regattaviikonloppu...
 Runpukamat... |
 Mä katson satamaan päin. |
(Kuvat: Alpo)
Hankosssesssa ollaan oltu niin miljuuna kertaa että nyt en kirjoita mtn.
 Miksaaja tuli autolla... |
 ...Ja kitaristi lähti bussilla. |
(Kuvat: Alpo)
...meidän Kukkobussissa. Sunnuntaina kun ajoimme kotiin näytti tienvarsimittari lämmöksi 52 astetta. Siinä ovat bussin renkaat kovilla. Ja äijät sen sisällä. Vaikka musta bussi tummennetuilla ikkunoilla on siistein juttu ikinä, kyllä se näillä keleillä vaatisi ilmastoinnin. Noh, vilvoitellaan vielä loppuviikko eikä mennä hukkumaan. Juokaa myös paljon vettä.
Superheinäkuun keikoista on tehty alle puolet. Ensi viikonloppuna pääsemme jo vahvasti niskan päälle kun teemme kolme keikkaa... Perjantaina sekä lauantaina Apollossa. Kunnes sitten sunnuntaina saamme kunnian päättää Karjurockin 2010.
Nauttimaan!
Kuumaa ilmaa, kylmä olut.
(Teksti: Alpo)
Kolmatta päivää putkeen keikalla. Vielä hengissä. Mitä nyt bussista petti vaihteisto tai sen vivusto. Ei ole pakkia joten kaikki toiminta pitää miettiä eteenpäin. Pääsemme mutkien kautta festivaalialueelle.
Tapaamme tuttuja bäkkärillä sekä ihailemme Tauskia... Tauski: "Millanens Pandora oli?", Hannu: "Sellanenhan se, taustanauhoilla veti...", Tauski: "Niinhän mäkin...", Hannu: "Joo, mä tiedän..."... Imemme pöytävettä ja kahvia. Teemme korvatsekin ja aloitamme... Ihan hyvä veto sunnuntaiksi. Hämmästyttävän paljon porukkaa paikalla. Positiivinen yllätys!
Karjurock 2010 on hiljentymään päin...
(Teksti ja kuva: Alpo)
Tsekin alkua odotellessa.
(Kuva: Alpo)
Toinen päivä Joensuussa lähti käymään Joensuun torilla karjalanpiitakoita syöden. Juotiin me kaffeetkin siinä ohessa. Kaikilla muilla oli takit tai muuten vaan pitkähihaiset paidat. Ja pitkälahkeiset housut. Torille tohtorit tekivät invaasionsa shortseissa ja t-paidoissa. En tiedä mutta että oli vi**n kylmä. Toivottavasti ei tule tauteja.
Ehtoopäivä jatkui korvatsekkiä vääntämällä. Kävimme Ween kanssa molemmat tekemässä omamme kaikessa rauhassa. Tämä onnistuu nykyään ilman muuta bändiä. Uusi mikseri kun mahdollistaa koko keikan nauhoittamisen läppärille yhtä piuhaa pitkin. Samaista piuhaa pitkin voi myös soiton palauttaa moniraitaisena takaisin mikserille.
Keikka meni siinä ja mitään järisyttävää ei tapahtunut. Normisetti sanoisin. Pakkasimme yöllä ja lähdimme kotia kohti aamukahdeksalta kun dr.tonmin piti ehtiä duuniin johonninaikaan Helsningissä.
(Teksti: Alpo)
Jouduimme valitettavasti peruuttamaan keikan Tonmin sairastuttua.
(Teksti: Alpo)
Rafu tuuraamassa. Onneksi ei tarvinnut peruuttaa kuin eilinen. Kuopiossa ollaan käyty ennenkin ja kerran aikaisemmin kyseisessä mestassa. Ihan loistava keikkapaikka tämä Albatrossi. Hyvät soundit ja palvelu. Porukkaa niin maan perkeleesti.
Megapyörä.
(Teksti ja kuva: Alpo)
Olipahan vilkas päivä. Ihmisiä jalkautuneena muuten niin hiljaisille kaduille. Venetsialaiset. Aivan turkasen kova meno! Kiitos siitä kaikille!
Mainittakoon vielä täälläkin että Kirstassa ei ole vieraslistakäytäntöä. Kaikki maksavat sisään. Homma ei ole meidän käsissämme. Edes "Tohtorin tarkastama" -paidalla ei pääse. Tämä mainitaan tässä siksi että kuulimme erään yrittäneen huonolla prosentilla. Pahoittelemme asiaa.
Rafu kävi tuuraamassa myös tämän keikan. Iso kiitos hänelle!
(Teksti: Alpo)
Ja miksaajakin puuttuu viekä. Mutta ei tunnu olevan helppoa. Erittäin jännittävä viikonloppu tiedossa. Itse lennän Turusta Ouluun. Ja Juini lentää Helsingistä. Saas nähdä keitä perillä odottaa?
(Teksti: Alpo)
Keikkabussi starttasi kohti Oulua aamuviideltä vain Wee ja Kimmo kyydissään. Matkalta poimittaisiin tuuraajia kyytiin. Noh, oma lento lähti Turusta kohti pohjoista vartin yli neljä. Perillä olin ennen kuutta ja bussilla keskustaan. Kävin hotellin kautta ja lähdimme keikkapaikalle katsomaan päivän ukot sekä hiukan treenaamaan. Juinin lento laskeutui ennen kahdeksaa, joten hänkin ehti vielä keikkapaikalle. Rumpalina oli kuulemma Jussi Kokkolasta. Well, miksaajana Riku (en nyt muista mistä) ja valoissa toinen Jussi (en edelleenkään muista). Rakensimme soundit ja treenasimme itse asiassa koko setin läpi. Tuli tarpeeseen.
Syömään ja hankkimaan ahdistusta ja paniikkia. Miten keikka menee? Katkeaako biisit? Onko tilaaja tyytyväinen? Mikä? Mikä? Mikä? -Jepulis. Ei se keikka nyt mitenkään valtavan hyvä ollut. Mutta läpi selvittiin. Huomenna paremmin. Vaihdetaan muutama biisi ja tsekataan juttuja selvemmäksi.
 Lentokentällä. Shuttle odottaa... |
 Hotelli. Hyvä sellainen. |
 Keikkapaikan ovi! |
(Teksti & Kuvat: Alpå)
Kulutimme lauantaipäivän nukkumalla ja sekoilemalla koomassa. Joku leffakin katsottiin, jauhettiin kakkaa ja saunottiin. Kävimme mestoilla treenaamassa muutaman biisin iltaa varten.
Setti toimi paremmin vaihdettujen biisien ansiosta. Myös orkesteri löysi paremman yhteisen sävelen. Toki kaikki lopetukset oikaistiin ja vaihdettiin yleiseksi rymistelyksi mutta... Nyt oli pakko. Keikka oli taas menestys ja jäihän siitä ihan hyville mielin.
Kokkolan hyperpojat niputtivat lavan välittömästi keikan jälkeen liki roudauskuntoon. Esimerkillistä toimintaa! Otimme Ween kanssa yhdet oluset keikan jälkeen ja painuimme nukkumaan.
Sunnuntaiaamu oli selkeä ja aamupalallekin ehdittiin. Helppo oli rouduu aamulla, kun kamat oli pakattu jo yöllä. Paluumatka alkoi pääremmin osalta ennen kahtatoista. Juinin paluulento nousi yhdeltätoista ja itse odottelin hotellissa kolmeen asti. Neljältä kentälle ja kuudelta lento Turkuun.
Kiitos kaikille matkaan päässeille! Homma saatiin kunnialla läpi!
 Makasiini. Oululainen. |
 Lähijö. |
 Rannan weeceekompleksi. |
(Teksti & Kuvat: Alpå)
...treenit Turussa. Kävimme soittamassa tuuraajan nimikkeellä kulkevan Jasun kanssa. Jasu oli kotiläksynsä tehnyt ja lähdemmekin erittäin luottavaisin mielin lauantaina Hankoon.
Well, aika näyttää mikä tilanne on. Pystytäänkö jatkamaan Tonmin kanssa vaiko eikö. Pääasia on että mystisen sairauden syy löytyisi. Ja että mies tulisi kuntoon. Se on tärkeintä.
(Teksti: Alpo)
Wee poimi meikäläisen kyytiin Kalannin sysimetsistä. Kävin alkulämmittelyksi hieman huvittelemassa sutimalla ja ruopimalla maastoautolla. Kivaahan se oli. Kiitos vaan maksajalle sekä asialliselle seuralle! Noh, vaikka kanssanne töitä teenkin, en muuten haluaisi vapaa-aikaa kanssanne tämän enempää viettää ;)
Tuli testattua sellaista ihmevekotinta kuin iRig. Se on iPhoneen saatava lisäpalikka joka tekee Amplituben (softa) avulla puhelimesta mallintavan kitarakikkaran. Aivan loistava vekotin!!! Tänään ei aivan uskalla kun on muitakin muuttujia matkassa mutta pitää ehdottomasti vetää keikka joskus sen läpi.
Higher we climb. Over the hills and...
(Teksti ja kuva: Alpo)
...valmistellaan kolmea (neljää?) isompaa jutskaa elikkäs juttua. Ei voi vielä mainita tarkemmin, mutta pidetään hulluja jännityksessä.
Kerrotaan niistä sitten kun on lupa ja varmuus... Ähäkutti!
Jaa, mutta tämän yhden niistä voipi paljastaa... -Tohtorisinkku on suureksi yllätykseksemme arvosteltu Imperiumi.netissä. Se on asia jota en ainakaan itse kuunapäivänä (en kuuna enkä päivänä?) olisi osannut odottaa!?!?!
Linkki arvosteluun: http://www.imperiumi.net/index.php?act=albums&id=10935
Lukekaa itse. Minäkin luin.
(Teksti ja kuva: Alpo)
Lähdettiin matkaan hieman ennen kuin työpäivän olisi pitänyt päättyä. Päivittelin matkalla tätä päiväkirjaa. Tovin etsimme Apolloa keskustassa mutta siellähän se piilossa lymyili. Oli julkisivuremontti? talossa meneillään.
Upeat puitteet, lava sopivalla paikalla ja rumpuraiserit ja kaikki! Valot, portaita lavalla ja... Takahuonekin kunnossa. Kamat paikoilleen, tsekki ja syömään. Yöpyminen Cumuluksessa ja safkat Huviretkessä. Homma pelaa.
Miksaajan mukaan soundit olivat paikoillaan. Soittokin toimi. Itseä tosin haittasi muutama ylätempoon vedetty viisu. "Rebel" vedettiin arvoni mukaan ehkä 204 bpm. Normaali olisi sadanseittemänkymin tienoilla. Ei oikein saanut biisistä otetta. Samoin "Dance" meni vauhdilla. Väärään tempoon vedetyt biisit joko laahaavat tai sitten niitä ei voi tanssia. Jalan pitää vipata ja perseen keinua. Pitää huomisissa treeneissä ottaa klikki kehiin. Ei olla Jasun kanssa sitä vielä käytetty kun on annettu miehelle pehmeä lasku. Opeteltavaa on ollut muutenkin aivan jumalattomasti. Hyvin jätkä vetää, ei siinä mitään.
Harmi vaan että porukkaa ei kauhean paljoa ollut. Huomenna sitten!!!
(Teksti: Alpo)