Hola! These stories unfortunately in finnish only.

Keikkapäiväkirja vuodelle 2007.

Kerro mitä sinä muistat. Pyydämme, vieraskirjaamme.

- 31.12.2007 - Mietteitä (by Alpå)

...menneestä vuodesta. Se on ollut todellakin, todellakin ikimuistoinen. Sekä tietysti ennenkaikkea hyvässä, että sitten hieman myös pahassa. Sitä kivellä silmään joka... noh, ei muistella niitä enää.

Kiitämme, kiitämme ja kiitämme. Sekä toivotamme kaikki tervetulleiksi keikoillemme myös ensi vuonna. En tässä nyt tohdi enää toivoa keikkarikkaampaa, vauhdikkaampaa tai mukavampaa uutta vuotta.

Ne toiveet ovat jo toteutuneet.

- 29.12.2007 - Kaustinen - Konsta (by Alpå)

- 28.12.2007 - Tahkovuori - Piazza (by Alpå)

- 28.12.2007 - Mietteitä (by Alpå)

...on tässä edessä vielä tämäniltainen veto Piazzassa sekä huominen Konstassa. Sitten laitetaan vuosi pakettiin tohtoreiden osalta. Aattona ammumme parit raketit ystävien kanssa ja tapaamme taas heti vuoden ensimmäisenä viikonloppuna Vantaan ruotsinla... eikun Tulisuudelmassa.

- 26.12.2007 - Mietteitä (by Alpå)

Olin nimittäin eilen katsastamassa Aquariuksessa Roxanna-bilebändiä. Joo, joo. Joulupäivän keikkahan on meille ollut sikäli perinteinen (kuusi vuotta putkeen tohtoreiden kanssa...), että ensin on kokoonnuttu meille syömään ja sitten lähdetty hyvinkin vaihtelevassa kunnossa vetelemään keikkaa. Tänä vuonna kieltäydyimme syystä että, eräs (...muistan kyllä kuka, mutta en kerro teille...) meistä kieltäytyi kunniasta, koska haluaa viettää aikaa perheensä kanssa. Niin, siinä minä sitten seison hotellin vessassa kusella kun Wee kävelee sisään samoissa aikeisssa. Jo aikaisemmin illalla Krisse on kysynyt keikkamyyjän numeroa ilmaisen sisäänpääsyn toivossa. Keikan katsottuani tapaan vielä rumputohtorin patsastelemassa baaritiskin tienoilla. Ja kun juuri äskettäin soitin Juinille, hän toteaa olleensa eilen "vähän baarissa" Raumalla.

Että, eiköhän taas ensi vuonna mennä keikalle ihan suosiolla ja lopetetaan tämä teeskentely? Sitäpaitsi, meitä pyydettiin sinne. Asiakkaat pyysivät.

- 23.12.2007 - Hyvää Joulua (by Alpå)

- 22.12.2007 - Turku - Kooma, eli ex.Galax (by Alpå)

Keikkaa edeltävää krakunsovitusta.

Cirkustemppuilua bäkkärillä.

Teipatuin sormin olutta.

Hetki ennen astumista lavalle...

Urun ja basson työ.

Mikäs se rumpalia naurattaa?

Sininen hetki.

- 21.12.2007 - Turku - Kooma, eli ex.Galax (by Alpå)

Etupään miehet.

Lava kuntoon ennen tsekkiä.

Osmos Cosmoksen kitaristi on saapunut.

Wee jumppaa itsensä vetreäksi.

Mission Impossible.

Tomppaa ei hu-vi-ta.

Ja show pärähtää käyntiin.

---

- 15.12.2007 - Hanko - Grönan (by Alpå)

Juini vastaa musiikkivalinnoista.

- 14.12.2007 - Hanko - Grönan (by Alpå)

Huumori on toisinaan omituista.

- 13.12.2007 - Mietteitä (by Alpå)

...mutta uutiset ovat synkkiä. Rakas kikkelikitaristimme Krisse ilmoitti tänäpä aamuna jättävänsä rakkaan ryhmämme. Syyt ovat monimutkaiset ja niitä emme ala nyt poikkeuksella spekuloimaan.

Irroittautuminen tapahtunee kunhan saamme uuden miehen remmiin. Siihen asti kierrämme entiseen malliin Krisse mukanamme ja yritämme täysillä nauttia viimeisistä yhteisistä hetkistämme, tohtoribändissä.

Pari halukasta tuossa jo onkin. Mutta silti, halukkaat, ottakaa yhteyttä!

- 08.12.2007 - Eura - Osmantupa (by Alpå)

- 05.12.2007 - Tammisaari - SantaFe (by Alpå)

- 03.11.2007 - Inkeroinen - Kantri (by Alpå)

Pelaamme holdista.

Ja kuuntelemme telsua. Not!

- 02.11.2007 - Porvoo - BePop (by Alpå)

BePopissa rokataan.

Aamun raskas työ.

- 20.10.2007 - Kokkola - Sokos Hotel Kaarle (by Alpå)

Hankittiin...

...vihdoin...

...viiimeinkin...

...yhteneväiset...

...esiintymiskostyymit!!!

Vauhdilla kotio.

- 06.10.2007 - Laitila - Kukonkulma (by Alpå)

- 14.09.2007 - Karjaa - After Eight (by Alpå)

- 12.09.2007 - Turku - Airofestarit (by Alpå)

Alpo poika pasisti. Komee on parta.

Wokalisti Wellu. Käsi puutuu?

Kitaroiva Krisse. Tuolilla.

Juinia naurattaa. Tolla paidalla.

Rumputtava Rampe. Tiukka meno.

Valaiseva valomies. Eiku henkilö.

Yleiskuvaa ykkönen.

Yleiskuvaa kakkonen.

- 08.09.2007 - Hanko - Makasiini (by Alpå)

Alpo eläytyy. Wee myötäilee.

Synatohtori nuolaisee mikrofoonia.

Pete ja Wee. Taiteilijoita molemmat.

Time for YekkuBattery.

Tekniikan hellä hetki.

- 07.09.2007 - Alavus - Yritystilaisuus (by Alpå)

Kitaristihirmu. Melekeen virtuoosi.

Pete sanoo että nyt rokataan!

Suomalaista lasia?

Tekniikkaosasto.

Stantartitakahuone?

Yöllinen rouduuosasto hakee tukea.

Suhteellisen selvä. Lähes ajokunnossa.

Tähti on väsynyt. Hoh.

- 06.09.2007 - Jyväskylä - Yritystilaisuus (by Alpå)

- 31.08.2007 - Turku - Galax (by Alpå)

- 25.08.2007 - Kausala - Yksityistilaisuus (by Alpå)

Emme edelleenkään kerro yksityisten ihmisten juhlissa olemisestamme yhtään mitään.

- 24.07.2007 - Mietteitä (by Alpå)

...tästä eteenpäin aina elokuun loppuun. Kivaahan se. Toivottavasti riittää ilmoja. Juuri nyt kun ulos katselee eipä paljon houkuttele. Mutta eiköhän se siitä.

Aijuu, mnää ajoin eilen parran pois. Ehtihän se tuossa alaleuassa jo liki puolitoista vuotta roikkua. Rumahan se oli kuin perkele. Nyt, lyhyehkön bändiloman kunniaksi huuhtelin sen vessanpöntöstä alas. Voi olla, että lapset eivät enää kaupassa tuijota. Eivät osoita sormella. Eivätkä aiheuta vanhemmilleen kiusallisia tilanteita... Noh, minä painun nyt saaristoon, mökille, ahvenia narraamaan pariksi viikoksi. Silläaikaa täällä tohtorinetissä ei tapahtune mitään?

- 21.07.2007 - Hanko - Makasiini (by Alpå)

Sauna on todella kauniilla paikalla.

Vesi valitettavasti on kyllä niin kylmää että...

Laitureilla riittäisi katseltavaa.

Makasiinin Saaristolaispöydästä haettua.

- 20.07.2007 - Hanko - Makasiini (by Alpå)

Piisilistaa baperille...

- 19.07.2007 - Turku - Onnela (by Alpå)

Viileää olutta! Jes!

Karvapäät pizzalla (tilanne on lavastettu).

Rampe osoittelee kuvaajaa epäkohteliaasti.

Kielisoittajat.

Kuvassa Tohtorit miinus drumpali.

- 14.07.2007 - Helsinki - Presidentti Klubi (by Alpå)

Boomanni on väsynyt.

Pikku-Juha teräsverhon takana valoja vääntämässä.

Me tervehdimme kohteliaasti vastaantulijoita.

- 12.07.2007 - Nettisivupäivitys ja vähän muutakin (by Alpå)

Kuten mamoperseinkin teistä saattaa ehkäpä panna merkille, meillä on uusitut nettisivut. Tällä designillä pyritään siihen, että kaikki olisi entistä selkeämpää, ilman mitään kikkailuja nettikoodien kanssa. Tämä päiväkirjakin on käännetty ja väännetty uuteen uskoon siten, että ensinnäkin kuvat julkaistaan tästä eteenpäin hieman suuremmalla. Otsikon jälkeen tulee aina kirjoittajan puumerkki, että tiedetään kenen tarinaa luetaan. Järjestys on myös muokattu nyt niin että uusin juttu on ensimmäisenä. Helpottanee lukemista? Toivottavasti ainakin hieman? Makuasioita, mutta kun itse on tekijä ja ideoija, niin nyt näin tälläkertaa. Muutetaan jos tulee... mutta jaa...

En ole itsekään aivan vakuuttunut kannattaako seuraavasta asiasta täällä bändin nettisivuilla molottaa? Mutta, koska pyrin avoimeen ja rehelliseen peliiin, tuon epäkohdan myös keikkapäiväkirjan lukijoiden pureskeltavaksi. Sivumme olivat hetken aikaa aika totaalisesti poissa käytöstä. Tämä johtui siitä että eräs tuntematon ameeba alkoi häiritsemään siviilielämääni. Sain nimittäin tuossa muutama kuukausi sitten asiattomia tekstiviestejä joissa meikäläistä haukuttiin rumaksi, itserakkaaksi ja leuhkaksi. Kateellinenkin olen. Sanoi, että julkaisen liikaa kuvia itsestäni ja vaati lisäämään sivustollemme erään toisen tohtorin kuvia. Kehotettiin tekemään enemmän hommia bändin eteen ja olemaan nöyrä. Tuon kuulemma liikaa itseäni esille. Kehotettiin opettelemaan sitä ja tätä ja tekemään tuota ja noin. Käskettiin minua laittamaan "leuka alas". Omasta mielestäni tällä vaahtosuulla on hieman vääristynyt käsitys siitä, mitä kukakin tohtoreissa tekee ja minkäsuuruinen on kenenkin panos. Mutta kuitenkin...

Noh, humoristisestihan minä jopa niihin aluksi suhtauduin. Pyysin häirikköä tulemaan esiin mystisyyden verhon takaa ja juttelemaan kahden kesken nämä asiat selviksi. Ehkä hänellä olisi muitakin hyviä toimintaamme siivittäviä parannusehdotuksia. Mutta, nimettömänä vaan salatusta numerosta kiusasi. Huumorinkäsitykseni loppui siinä vaiheessa, kun kotipuhelimeemme soiteltiin "vironkielisiä" pilasoittoja. Tämä jakomielitautiselta vaikuttava häiritsevä pösilö meni siis aiwan liian pitkälle. Seuraavasta viestistä tai pilasoitosta laitan poliisiystäväni perääsi.

Että minä lopetan nyt sitten juttujen kirjoittamisen toistaiseksi. Katsotaan jos joskus vielä motivaatiota hommaan löytyy. Jutut ovat jäissä satunnaista kommentointia lukuunottamatta. Kuvia lisättäneen, jos niitä joku vaivautuu ottamaan. Tai no, omapahan on kamerani.

Tästä "leuka alas" -lauseesta muuten... Siitä meille tulikin oikein makoisa sisäpiirivitsi. Aina kun joku vahingossa viljelee persoonapronominiä "minä", jossain lukuisista muodoistaan (i.e. nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi, partitiivi, essiivi, translatiivi, inessiivi, elatiivi, illatiivi, adessiivi, ablatiivi, allatiivi ja abessiivi... eli vielä tarkentaen, minä, minut, minun, minua, minuna, minuksi, minussa, minusta, minuun, minulla, minulta, minulle ja minutta)... Bänditoverit kehottavat heti kukkoilijaa pyrkimään nöyryyteen ja laittamaan niinsanotusti "leuan alas".

Kyllä, se on minun keskisormeni. Mamoperseelle!

- 30.06.2007 - Loppi - Catisca (by Alpå)

Piuhaa laatikkoon. Osuuhan se!

...Heh, heh. Black Metal Cover Show...

- 30.06.2007 - Nettisivupäivitys (by Alpå)

...on tässä pakerrettu jo parin viikon ajan. Kyllä ne sieltä sitten valmistuvat. Eivät tosin taida tulla heinäkuun alkuun vaikka kovasti itselleni tällääsen deadlinen joskus asetin. Mutta, tulossa ovat.

Lähetin pojille pitkän listan kysymyksiä tuossa pari päivää sitten. Tarkoitus on laittaa jokaiselle tohtorille oma esittelysivunsa. Pitää vielä kovasti pyytää muita poikia jatkossa kirjoittamaan tänne päiväkirjaan kokemuksiaan keikkamatkoilta. Ettei homma ole ainoastaan minun harteillani ja saatte tekin sitten hieman erilaista näkökulmaa riemastuttaviin tapahtumiin. Katsotaan josko visio vaikka joskus toteutuisi.

- 20.06.2007 - Arkistojen kätköistä...

Pikku-Juhan parta se vaan rehottaa. Hyvä jos tunnistaa samaksi kaveriksi.

(Seinäjoki/Botton Club/2004)

- 14.06.2007 - Studiopäivitys (by Alpo)

Iltapäivällä soittelin taas vaihteeksi bassoja sissään promonauhalle. Hyvää jälkeä tuntuisi tulevan. Tänään käsittelyssä on työnimellä "itsari" kulkeva ralli. Kyseessä on Pet Shop Boysin kappale Its A Sin. Voin näin meidän kesken kertoa, että säkeistön bassokomppi on kaikessa yksinkertaisuudessa aivan helvetillisen vittumainen soittaa. Siis silloin kun se pitää saada toimimaan rumpujen kanssa yhteen konemaisen tarkasti. Keikalla homma groovaa helpommin kun tila antaa niinsanotusti hieman anteeksi kaikumalla, kolisemalla ja kumisemalla. Nyt pitää antaa laitteiden levätä ja kuunnella aamulla uudelleen, josko passottelija olisi tyytyväinen jälkeensä? Vai korjaako hän aamulla vielä hieman.

Biisit alkanevat olla rumpujen ja basson osalta viilattuja. Siis ovat soitettuina ja hyväksyttävässä kunnossa. Ei niitä vielä ole soundillisesti pohdittu. "Kreisi", "Itsari", "Luukki", "Repeskellit" ja "Änilenöx" ovat kappaleet jotka tullaan viimeistelemään.

Ensin vähän soitellaan...

...ja sitten yritetään olla kriittisiä.

- 13.06.2007 - Keikkabussiasiaa (by Alpå)

- 11.06.2007 - Arkistojen kätköistä...

Starttaamme sarjan oheisella ja iisillä otoksella. Ketään toistaiseksi kiusaamatta. Todettakoon oheisen kuvan tiimoilta, että hyvän keikkakuvan ottaminen ei aina onnistu. Kyllä se bändi siellä jossain on.

(Uusikaupunki/Aquarius/2003)

- 09.06.2007 - Tammisaari - SantaFe (by Alpå)

Kanttori reporankana vaahtomuovipatjalla.

Pakko saada ilmaa liikkeelle.

- 7.4.2007 - Kauhava - Kantri (by Alpå)

- 31.3.2007 - Hanko - Grönan (by Alpå)

- 30.3.2007 - Tammisaari - Santa Fe(by Alpå)

- 18.3.2007 - Mietteitä (by Alpå)

Keikkamyynnin ja neuvottelujen...

...ihanuus? Onko sitä? Avataan hieman tätä mystistä salaisuuden verhoa eräällä erityisen kummallisella tapauksella. Kaikennäköistä kontaktia ja persoonaa on tullut vuosien saatossa tullut vastaan. Olin neuvottelemassa tänne Ugandaan (=kotikaupunkimme) erästä hieman isompaa (=paljon yleisöä) ulkokeikkaa ja neuvottelut menivät siihen asti oikein mukavasti yhteisymmärryksessä kunnes esittelin normaalin käytännön mukaisia sopimusehtojamme. Vastaus oli suhteellisen tyly ja yksiselitteinen... "Lueskelin ja samalla ihmettelin ja ihmettelen edelleenkin kohtaa, jossa työntekijälle pitäisi toimittaa työaikana nautittavaksi korillinen olutta ja jallua pullo. Miettikääpä nyt hieman. Jos tämä on käytäntö, niin pielessä on ja pahasti. Ellei ilman näitä pysty esiintymään, olkoon esiintymättä. En tarjoa muillekaan työntekijöilleni työaikana alkoholia, enkä myöskään bändille, joten se niistä keikoista."

Säilytin vaivoin itsehillintäni ja vastasin spostitse herralle/rouvalle tietysti äärimmäisen asiallisesti ja ystävällisesti. Hetkinen, ei kai kukaan ole niin juntti, että kuvittelee meidän juovan kaiken sen sopimuksessa mainitun ennen keikkaa tai sen aikana? Ehdotin että jätettäisiin nämä alkohoolia koskevat sopimuskohdat kokonaan pois jos se ei paikan meininkeihin kuulu. Meidän hommamme ei ole niistä kiinni. Tämän jälkeen emme ole saaneet viesteillemme ko. henkilöltä ainuttakaan vastausta. Jos meille ikinä tulee mahdollisuus valita mistä me ne sadat vilvoittavat kaljamme kesällä ostamme, tai millä terassilla me palkintopizzojamme mutustamme, teemme mekin valintamme. Äänestämme jaloillamme ja siirrymme suosiolla naapuribaarin tiskille. Että se niistä kaljoista ;)

Haluni ko. keikkaa kohtaan taisi lopahtaa juuri. Vääntöä kyseiselle päivälle on ollut jo pari-kolme vuotta, sellaista soutamista ja huopaamista. Minun puolestani saa nyt riittää. Jos me emme kelpaa teemme niitä keikkoja sitten muualla. Kuten joku toinenkin on joskus sanonut, päivääkään en mulkuille/mulkkujen kanssa tee enää töitä. Se oli muuten Mato Valtonen juu... Ei voi kuin nauraa yhä uudelleen ja uudelleen. Vai pitäisikö itkeä?

Lopuksi vähän perspektiiviä asiaan... Se oli about 61 keikkaa sitten, kun joku viimeksi älähti alkoholiasiasta. Päivämäärä oli 29.7.2005 ja paikkana XXXXXXXX. Sitä edeltävä kerta 131 keikkaa siitä laskíen 30.6.2001, kun XXXXXXXXssa eräs entinen ala-asteen opettajani mainitsi ohimennen, että ei ole sopivaa juoda olutta "töissä". No, onhan niitä paikkoja muitakin ollut missä ei ole tarjoiltu alkoholia. Niilläkään kerroilla keikka ei ole jäänyt puolin tai toisin tekemättä.

- 16.3.2007 - Harjavalta - Night Factory (by Alpå)

Sovimme lähdön varttia vajaa kuudeksi. Kuten aina, ei se nyt ihan niin mene. Hermostuin viivästyksestä sen verran, että lähdin omatoimimatkalle bussilla hakemaan Rampea kun tiesin Krissen odottelevan jo Kalannin Nesteellä. Rampe kyytiin ja takaisin lähtökuopille poimimaan Juini ja Wee kyytiin. Kello tikittää, viisi yli kuusi. Jaaha, sitten tankkaamaan. Kello oli puoli seitsemän kun Krisse astui kyytiin. Heh. En yhtään ihmettele miksi oli hiukan hapokkaana. Tälle hommalle pitää oikeasti yrittää tehdä jotain. Kyllä minä ainakin luulen olevani ymmärtävinäni miltä tuntuu odottaa 40 minuuttia Kalannin Nesteellä. En haluaisin itse seistä odottamassa, enkä myöskään halua kenenkään muun joutuvan odottelemaan. Jos bussi olisi lähtenyt varttia vajaa, olisimme olleet Nesteellä viisi vajaa. Hooh. Toisaalta, alkaa tuntua siltä että turhaa on. Turha on aikatauluista napista, kun mitään muutosta ei ole näkyvissä. Oma elämä vaan lyhenee kerta kerran jälkeen. Ja vitutuskäyrä nousee. Pitää varmaan itsekin alkaa tulla ja mennä vähän sillä aikataululla mikä tuntuu itselle sopivan. Toisista viis.

Wee unohti korvamonitorinsa vastaanottimen kotio. Juini vinoili, että ei se paljon sieltä kuulu. Onneksi autossa oli yksi ylimääräinen monitori, josta on tosin diskantti paskana. Vai onko se onnea kun tietää etukäteen, että siinä se huutaa eturivissä armoa ja vinkuu niin perkeleesti kuitenkin. Viisainta olisi kuljettaa laitteita kootusti jossain salkussa eikä niin että ne ovat omissa kasseissa ja unohdettuina vuoron perään mikä ja kuka minnekin? Saa nähdä mitä jatkossa saadaan aikaiseksi jos vaikka Krissekin innostuisi soittamaan suoraan korvamonnariin. Pitää antaa vanha laite testiin vaikka Hangossa. Teoriassa sinne me ehdimme Tammisaaresta niin aikaisin, että jos, vaikka ehdimme siellä tekemään tsekin tätä varten rauhassa. Elämää se helpottaisi rouduun muodossa sikäli, että jäisi yksi kitaravahvistin ja monitori sekä silloin tällöin jopa pikkukeikoilla tarvitsemamme pääteräkki roudattavien listalta pois... Rampe halusi kerrankin kuulla rumpusoundeja ja niinpä kävin niitä soittamaan. Tyytyväiseltä vaikutti. Ei soittoon vaan kehui Boomannin vääntämiä soundeja. Sitten pizzan kimppuun. Ja saunaosastolla kuka mihinkin toimeen, biisilistaa, unta palloon, suihkuttelua ja tupakilla ravaamista. Miinusta tulee siitä kun bäkkärille ei ole kuin yksi avain. Nimittäin kun ilman avainta ovesta ei kuljeta mihinkään suuntaan.

Keikka alkaa, kuulen eturivistä jonkun sanovan, että ne eivät puhu suomea. Heh. Törkeät ruåtsipaitamme tekevät tehtävänsä. Otamme porukan haltuun hämmästyttävän nopeasti. Jengiä tulee tanssilattialle yhä lisää. Tunnelma on katossa. Helvetti, ei sitä oikeasti kuule korvamonitorien läpi, mutta onneksi sen näkee. Overheadi vuotaa sen verran, että joku tilannetaju säilyy. Aistii hämärästi tuleeko reaktiona jeetä vai buuta. Katsotaan nyt jos aloitetaan virittämään ambienttimikkiä (=amppari?) mikserille tulevaisuudessa. Ainakin sitä pitää testata. Keikka on parasta a-luokkaa ja yleisö pääsi positiivisesti yllättämään. Paitsi sitten, se paitajuttu. Otin lavan sivulta naikkosen lavalle ja lähdin hakemaan lattialta seuraavaa. Olin valintani tehnyt, sopinut ja ohjaamassa tätiä lattian halki kun Wee kuulutti lavalle lisää porukkaa. Oli kuulemma luullut, että menin kuselle. Kiva oli taas sanoa valitulle, sori älä sinä tulekkaan. Ööö... Kyllä tästä asiasta on keskusteltu aiemminkin, mutta muistaminen tuntuu olevan helvetin hankalaa. Bändin kanssa homma neuvoteltiin valmiiksi jo bussissa. Sitä minä en tiedä missä se Wee silloin oli kun auto kuitenkin liikkui varmasti eteenpäin? Varmaan puhelimessa. Pitää vielä käydä palaveriä asiasta. Olen tästä Weellekin kyllä erikseen maininnut. Yksi vaihtoehtohan on sellainen, että Wee hoitaa sen homman alusta loppuun kun niin innokas siihen on. Silloin saattaa tulla karvaista äijää lavalle... Noh, vitsit vitsinä. Ei tässä taustalla ole mitään muuta kuin ystävälliseleinen vastuunjako. Pyritään helpottamaan toisten lavahommia ja muistamisia. Mutta ei se helppoa ole kun pitää vielä muistaa minkäkokoista paitaa lavalla sattuu just olemaan. Siinä on hiukka eroa onko paidat XS vai L.

Hyvää Harjavallassa oli henkilökunnan ystävällisyys, tarjoilu, lava, jengin reaktiot ja soundit. Takahuone, kahvi, pizza ja mitäs vielä. Siinä ne tärkeimmät. Oikein kiva veto. Ainoa rasite tietty porrasroudaus... Kun ei ollut isoompaa valokalustoa mukana, sekin oli siedettävissä. Keikan jälkeinen roudailu on kyllä aivan perseestä noin muuten. Ensin roudataan, vedetään keikkaa sata lasissa. Sitten roudataan taas ja ajetaan kotio riskirajoilla. Nukkumaan pääsee kuudelta, seitsemältä. Sitä on hieman zombiena seuraavan päivän. Puhun siis itsestäni.

Sunnuntaina ei varmaankaan jaksa pitää mitään treenejä. Pidetään vielä tämä viikonloppu vapaata ja treenataan sitten kunnolla ja kunnon sessiossa viikon päästä. Tavoitteena saada muutama uusi viisu seuraava reissua varten. Alkaa olla sellainen tilanne, että ei kehtaa enää mennä Hankoon iliman uusia biisejä. Saas nährä josko Hangossa uskallamme vetää koko porukka noissa paidoissa? No, tottamaar uskallamme!

Pojkar med kaffe.

Kaappi on kylmä ja hyvin varustettu.

Hooh, joko pian alkaa, keikka?

- 16.3.2007 - Mietteitä (by Alpå)

Kappas...

...vaan, sieltä se Turun oma poika Juini saapui tuohon pihalle. Pitää äkkiä vielä heittää päivitykset nettiin ja tarkistaa spostit oliko illan keikalle halukkaita (tottakai!). Muuten todella hyvät fiilikset, kiitos likiloistavan viimekertaisen Vantaalla. Peitset tanassa Harjavaltaan, josta raporttia sitten kun on pää selvinnyt. Taitaa olla sen verran kevättä rinnassa, että pitää maistella muutama viileä olut keikan jälkeen.

Ei hitto, en saa yhteyttä palvelimeen. Päivitys ei onnistu eikä ole aikaa alkaa kränäämään sen kanssa. No, huomenna sitte. Tai sen jälkeen...

- 13.3.2007 - Mietteitä (by Alpå)

Tarttis... Tarttis ja tarttis...

...ja tarttis. Tarttis-tarttis. Mennä miksauttaa vihdoin ja viimein viime heinäkuussa äänittämämme biisit. Oikein hävettää miten kauan siinä on mennyt. No, ei niitä ole kaikkia vielä laulettukaan. Emme toisaalta ole männäkuukausina tarvinneet kipeästi äänitettä. Nyt on muutamia paikkoja, joihin se pitää saada menemään. En muista, enkä jaksa nyt tarkistaa, tuliko jo aiemmin kirjoitettua aiheesta...

On ollut joskus vaikeuksia saada vakuutettua ostajataholle meidän bändin olevan hyvä. Tämä on ollut ongelmallista lähinnä sen takia kun ei ole ollut kunnon nauhaa tarjota. Olemme männävuosina lähetelleet sellaista puolipaskaa livenauhaa, jossa on huonot sontikat ja epävireistä laulua. Muutamat manajagerit ja ostajat ovat sitten tämän sonnan perusteella tehneet päätöksensä, tämä bändi on huono livenä. Ymmärrän. Niin, joskus pohdittiin että tuota nauhaa lähettämällä emme voi mitenkään pärjätä joukossa, jossa toiset lähettelevät kalliilla rahalla tehtyä, autotunetettuja ja kolmellakymmenellä kitararaidalla maustettuja namukarkkeja. On kuutta päällekkäislaulua ja säkätyksiä. Olemme suoraan sanottuna vertaantuneet toisten rinnalla paskemmiksi. Jos ensivaikutelma on se, että minkä niistä nyt onkin sitten saanut, siinä ei sitten ole enää saanut ketään keikalle asti katsomaan livemeininkiä. Sehän se näissä viihdyttämishommissa on tärkeintä. Livetouhuahan tämä on. Ei meillä enää sen jälkeen ole ihmisten vakuuttamisessa mitään ongelmia ollut kun keikan ensimmäiset biisit ovat takanapäin. Hyvin olemme hommaamme saaneet yleisölle esiintymällä myytyä.

Tämä tuotannossa oleva studionauhamme on nyt sitten tehty kaavalla joka toimii. Tiukasti soitettua, vireisesti laulettua ja karkkikompressorein kuorrutettua normitavaraa. Katsotaan nyt montako laulua jaksan siihen koneilla vääntää :) Montako raitaa kärmes sihistä-säkättää drumpalin tahdissa? Veikkaan että aikas monta... Lähikuukausien kuluttua lisäkiinnostuksen herättäminen ei saa enää olla siitä kiinni, että ensivaikutelma on huono. Pitää oikein disainata äänitykselle kunnon kannet ja koristelut. Pitää vielä priorisoida muutama biisi joihin keskityn. Nauhallahan niitä on melkein 15. Promoseedeehen saanee laittaa järjen rajoissa korkeintaan sen kolme biisiä. Hmm... laitetaan sitten vähän eri genreistä.

Se taisi olla Makasiinin Niksu Hangosta, kun viime kesänä totesi hiipivän hienosti, "ei ehkä teknisesti paras bändi joka heillä käy, mutta jos porukka viihtyy noin hyvin niin..." No ei varmaan, jos referenssinä on Dave Lindholmia ja vastaavia. Olemme siis viihdyttäjinä oikeilla jäljillä. Noh, toivotaan jos saisin nappulat väännettyä johonkin malliin.

Vai haluaako joku muu miksata? Vapaaehtoiset ottakaa kontaktia! Laitan raidat tulemaan vaikka spostilla. Bob Rock? Do you hear me? Tässähän olisi vaikkapa Muusikoiden.netin (tai vast.) foorumille hyvä harjoitustyö... Saas nähdä jos uskallan laittaa jonkun biisin johonni miksattavaksi... Voi olla, että johnaki jopa kiinnostusta löytyisi? Kyllä pohojaalaane viäntäminen on sitte kaunista.

Nähdään keikoilla!

- 10.3.2007 - Vantaa - Tulisuudelma (by Alpå)

Kävimme vielä syömässä helvetilliseltä tuntuneen rouduun jälkeen, kiitos vapinan ja piiitkien portaiden. Siis, ennen lähtöämme Vantaalle. Kevätaika on muutenkin vittumaista lykkiä tavaroita kun kaikissa paikoissa on hiekkaa tai muuten vuan löysää lunta renkaiden kiusana. Kun olisi edes maa jäässä mutta eipä ole. Jumittaa vaan.

Meillä oli vähän meiningeissä, että yritämme edes olla tällä kertaa kunnolla. Soitamme kiltisti sen pyydetyn (3x 40 minuuttia), emmekä heilu holtittomasti kaljoinemme pahennusta herättämässä. No, meininki oli kuulemma paikassa sellainen, että lauantaibändit eivät nykyään saa alkohoolia talon puolesta. Mitä vittua? Natsimeininki vai? Vissiin. Eli O-P-M ;) No, meidän sopimuksessammehan kyseiselle illalle ko. kohta hyväksyttynä ja alleskriivattuna olisi tavittaessa löytynyt... Koko sopimus jäi autoon ja koska kaljahommat eivät ole elämän ja kuoleman asioita, emme jaksaneet alkaa asiasta suutamme avaamaan. Mennään sitten tänään iliman kaljoo. Nopea oli myös neuvottelumme soittoajasta. Kysyimme montako settiä... Kolme on ollut tapana. Selvä! Soitamme kolme. Emme väittäneet tällä kertaa vastaan. Illan jobinposti saapui Krisseltä puhelun muodossa. Hän oli pelannut sitä Futsalia viisi minuuttia ja sitten oli polvi vääntynyt. Kannoin kaverille baarijakkaran keikkaa varten. Vanhuus ei tule yksin.

Setti 1/3: Jengiä oli aivan perkeleesti. Vaikka me soittelimme sen kummmemmminn pomppimatta porukka alkoi lämpeämään. Kävi perskele silleen että omasta korvamonnarista loppuipi paristot kolmannesta biisissä. Taas olin pari kolme viisua kuurona. Yritin aina biisien välissä uutta paristoa pesään. Ei auttanut, sen kun voi laittaa sinne kaksin tavoin. Nyt oli kyllä oma vika kun ei käynyt edes tuuri. Mitäs jätin eilisillan tavaraa tälleillalle. Booman tuli viimein ja pelasti pulasta. Laittoi pariston oikein päin, vastaanottimen taskuun ja taputti perseelle. Aah... Olikohan se kello 2315 kun setti alkoi? Varmaan. Humppa-Rampe katsoi kellosta ensimmäisen vedon kestäneen 55 minuuttia. Liian pitkä siis. Humppa-Rampe? Hänellä on viimeaikoina ollut kello rumpujensa takana, ilmeisesti tästä voi tarkistaa milloin on soitettu tarpeeksi. No, hyvähän se. Välillä huoneeseen ottamaan parvekkeella jäähtymässä ollut olut. Samalla on kiva surffailla talon tarjoamassa netissä. Vittu mitä humppatouhua.

Setti 2/3: Jengiä oli hieman enemmän perkeleesti. Nyt aloitimme ehkä liikehtimään hieman enemmän. Krisse nyt ei pystynyt. Seisoi ja tönitti. Komasti jamitteli paikoillaan ja pitää antaa kyllä tunnustusta, että ei istunut. Vaikka optio siihen oli. Humppa-Rampe raportoi: 50 minuuttia! Ja taas tauolle huoneisiimme.

Setti 3/3: Jengiä oli vieläkin enemmän perkeleesti. Meininki oli todellakin katossa. Hiukan jäi sellainen fiilis, että katkoimme keikkaa kaikilla välijutuillamme ehkä hieman liikaa. Jos fiilis on tuollaista luokkaa, voitaisiin ehkäpä joskus harkita jos vaikka ja kun sitä vaikka antaisi sitten mennä ja antaa biisien tehdä työ silläviisiin. Paitahommassa kävi taas silleen, että vaikka se on tehtäväni valita ja noutaa ne nöyryytettävät lavalle kävi hassusti. Ensimmäinen tuli helpolla oikealta reunalta. Noutaessani toista ja hänet vaivoin lavalle saatuani, siellä jo olikin valmiiksi kaksi typykkää. Emmehän me ole varautuneet kolmeen, meillä on paitoja jaettavaksi vain kaksi. Teki mieli painua maan alle kun yksi jäi ilman paitaa. Hiukan noloa. Otetaan tästä taas opiksemme. Olimme jo menossa lavalta kun Wee huusi ns. pakkoencoren. En ollut omaan huudatukseeni valmistautunut ja yritin väkisin vääntää vitsiä asiasta. No, yleisö kuitenkin lauloi ja se on pääasia se. Humppa-Rampe raportoi tulisena: Jumalauta! Tunti ja vartti!!! Tosiaan, olisihan sitä vähempikin riittänyt. Totta. Parit nimmarit ja liukenin huppu päässä paikalta.

Setti 4/3 (...eli jatkot!): Ei jaksanut jäädä ravintolaan tönöttämään. Ei jaksanut ostaa yhtään olutta. Ei jaksanut edes äijien kanssa kuumotella kämpillä kuin sen 15 minuuttia. Luulen, muista kun en tiedä, että koko porukka nukkui kello hyvissäajoin.

Oltiin muuten jo aikas lähellä sitä kuuluisaa perustasoa. Vantaalandiastakin saimme pari kiintoisaa kontaktia. Piti kuvata viikonlopun keikatkin. Ei tullut mittään. Jalusta oli liian matala ja miksauspisteet liian sivussa. No, kuvataan vaikka sopivassa paikassa kun tulee eteen. Vappuna Tammisaaressa.

Miljuunapelit menossa.

Pojat tsekissä.

Rokkiarokkia.

Passon nykyinen päklaini :)

- 9.3.2007 - Riihimäki - Yövuoro (by Alpå)

Lähtöajaksi sovittu 1602 toteutui muuten aivan hyvin, mutta Boomannia sai odotella pienen tovin Ween työnantajan takapihalla. Booman saapui sitä aikaisemmin saapuneen Ween jälkeen. Wee saapui kainalossaan uuden sponsorimme Arwidsonin lahjoittama Navman -navigaattori. Nyt me ainakin teoriassa löydämme suoraan keikkapaikan pihaan. Menkää nyt tekin ihmeessä ostamaan navigaattori ettette eksy ;) No ei vaan. Vaikka olikin pilkettä silmäkulmassa onhan se oikeasti kätevä ja hyödyllinen peli. Se on tuossa tullut jo toteen viime vuonna kun sellaista muutaman kerran kokeilimme.

Saavuimme Riihimäjelle ja menimme navigaattorin ohjeiden mukaisesti väärään paikkaan. Krisse parkkeerasi autonsa bussin perätuhtään kiinni ja hyppäsimme Pikku-Juhan kanssa tervehtimään yksin matkannutta. Kyytiin emme mahtuneet kun eikös siellä jo pusipusimeiningillä ollut Rampe istumassa ;) No, otimme parin korttelin matkan tsaitsiiausmeiningillä. Keikkapaikka löytyi kahden kurvauksen jälkeen. Käytiin sisällä juttelemassa mukavia ja sitten alas odottelemaan innokkaana roudausta. Ei vaan bussia kuulunut, oli vissiin eksynyt jo toistamiseen, tosiaan kahden korttelin matkalla. Syykin virheelliseen saapumiseen löytyi. Oli joku kuulemma mennyt muuttamaan kohdetta kesken matkan navigaattoriin. No, ilimankos.

Raahasimme kamat yläkertaan ja aloimme pystyttämään tzettiä. Siinä kahvittelun lomassa sontikatkin alkoivat muokkautua. Tai Boomannihan niissä nappuloissa oli. Me Ween kanssa vääntelimme nappuloita sen verran, että teimme vuorollamme ainoastaan pientä hienosäätöä korviimme. Kaiken tultua niinsanotusti valmiiksi, siirryimme ottamaan hotellin haltuun sekä syömään. Ravintola tarjosi muutaman olusen syömisen kyytipojaksi ja hyvältähän ne maistuivat. Ainakin ensipuraisu oli hyvä.

Kirmasimme pelipaikalle ja siellä oli ihmisiäkin. Ei nyt satoja eikä tuhansia. Kyllähän me jonkinlaiset bileetkin saimme pystöön. Kyllä se taisi niin mennä, että koko paikalla ollut porukka jorasi. Hassua oli tavata vanhat ystävämme, ihmispyramidin rakentajat. Ihmispyramidi? Edellisestä olikin jo aikaa. Piti taas ihmetellä silmät ymmyrkäisenä näkyä. Yritti se portsarikin estää moisen monumentin syntymistä. Onneksi pojilla pysyi paita päällä. Ja tietääkseni he ovat ihan harmittomia hauskanpitäjiä. Semminkin he-le-ve-tin hyvää ja arvostelukykyistä porukkaa kun kerran keikkojamme käyvät katsomassa ;)

Ei meillä nyt niin hirveän myöhään mennyt keikan jälkeen. Vähän siinä oli zättiä ja zäpinää. Viimein silmät menivät kiinni. Aamulla kymmeneltä, aamiaisella olikin jo istumassa harvinaisen pirteä Krisse. Krisse the Futsaali. Lähdössä Lempäälään? pelailemaan. Lupasi tuoda mitalin tullessaan. Sanoi kyllä olevansa aikas väsynyt. Toivotimme hyviä pelejä, onnea kun ammattimies ei tarvitse... Aamiaisen jälkeen kävimme nukkumassa tovin, pääsimme nimittäin roudailemaan vasta yhdeltä. Hitaasti ja varmasti. Harvinaisen vittumaiset rappuset. Ei voi mitään. No, Riihimäeltä saimme kuitenkin muutaman mukavalta tuntuneen kontaktin, voivatpa vaikkapas taas vaihteeksi töniä meitä hieman etiäppäin. Saas nähdä.

Lava on ihan jees.

Mitä laitetaan?

- 6.3.2007 - Mietteitä (by Alpå)

Muutamia...

...keikkavääntöjä tässä on työnalla. Tuossa tuli pari kyselyäkin, joihin laitettiin lisäinfoa menemään. Olen hiukan tehnyt promoa ravintoloihin ympäri suomea, mutta ...tu niistä tiedä. Sato korjataan aina vasta viiveellä. Yleensä pitää laittaa toista matoa koukkuun. Yleensä aina.

RMJ 2007 menee sitten meidän osaltamme ohitse. Siitä tuli varmistus viime viikolla. Taitaa tieto tosin olla epävirallista vielä kun festari ei ole rosteriaan toistaiseksi julkistanut. Parempi siis varmaan jättää tässäkohtaa tietonsa kertomatta? Harmittaa ja ei harmita. Kuitenkin kahtena männävuonna siellä oltiin, eli tavallaan se on jo nähty ja koettu. Mieluusti sitä, pakko tunnustaa, olisi tänäkin vuonna mennyt... Eihän sitä ensi vuodesta taas tiedä. Jos vaikka... Vapaa juhannus, well.

Meinaan vähän kuvata tulevat keikat videolle. Saataisiin näinollen vähän referenssiä siitä, mitä kukakin meistä lavalla touhuaa. Kun näkee itsensä tekemässä mitäkin, voi ainakin sitten teoriapuolella kehittää jatkossa lavatekemisiään. Parasta olisi tottakai, jos jokainen meistä oikeasti katsoisi keikat läpi punnitsevia muistiinpanoja tehden. Laittaisi kirjoittaen jokaisesta lavapersoonasta plussia ja mahdollisia miinuksia gon minä sveitsinraportissa konsanaan. Jos (ja kun...) kasaantunut materiaali olisi tarpeeksi viihdyttävää, voisi sen täälläkin julkaista. Toki, yhtiökumppanien sallivalla luvalla. Ja jos mennään niin pitkälle, että kuvattaisiin viikkojen päästä uudelleen ja pantaisiin analysoiden... Kentietää nähtäisiinkö lavapersoonien kehittyneen? Wow!

Perjantaina lähdetään todellakin taas reissuun. Olo on kuin lehmällä keväistä niittyä ootellessa. Oma harras toivomukseni on pitkin viikkoa ollut, että lähdettäisiin vaihtelun vuoksi vaikkapa ajoissa. Saisin tehtyä kunnollisen tsekin, kun olen tosiaan lavalla tästedes pelkkien kuulokkeiden varassa. Muistot Börsin keikalta kummittelevat yhä tuoreessa muistissa. Kun aikatauluun lisätään vielä, että Mietoisten varastolta poimitaan valot ja laitetaan peeaa pakaten, aikainen lähtö ei ole liioittelua. Se olisi viisautta. Pikku-Juhakin tuossa toivoi samaa. Viimeisestä täyden kattauksen keikasta alkaa jo olla yli kaksi kuukautta. Eli kaikessa mennee enemmän aikaa, kuin, vaikka, että, jos, rouduukasausrutiini olisi päällänsä. Olen pessimisti tämän suhteen, ainahan sitä voi toivoa.

Entäs ne keikat sitten? Riihimäen Yövuorosta ei toistaiseksi ole hajua, eikä siksi liiemmälti odotuksiakaan. Ilmeisesti uusi ketju, ainakin meille kerta on ensimmäinen. Noo, paikan luonne selviää viimeistään perjantaina. Vantaan Tulisuudelmassa kävimme kerran aiemmin... Hetkinen! Tammikuussa 2005! Ovat vissiin jo unohtaneet mitä siellä viimeksi kohelsimme... Öööö-ööö, eipä juuri mitään! Toivotaan, että olemme iskussa! Ainakaan se ei ole siitä kiinni, ettei siellä olisi yleisöä. Sitä siellä riittää. Pitää vähän juonia, miten jengi otetaan haltuun, kolmellä setillä... Se on meille uutta. Veikkaan, että yksi seteistä tulee olemaan chillailua ;)

- 3.3.2007 - Mietteitä (by Alpå)

Moon tässä...

...vähän miettinyt. Nimittäin jos vaikka alkaisin jakamaan tätä kirjoitusvastuuta muidenkin bänrärien kanssa. Siis, että jos pojat vähän vuorotellen satunnaisesti kirjoittelisivat keikkamuistojaan tänne päiväkirjaan. Pääsisin sitten "vähän" helpommalla itsekin kun ei olisi suurinta ja ainoota vastuuta tästä. Sehän voisi olla jännääkin, vertailla vähän miten erilailla kukin muistaa ja haluaa ilmaista illan tapahtumista. Eiksvaa? Tosiaan, voin minä silti jokaisesta keikasta raportoida. Liimataan ne toisten raportit megeen vähän silläviisiin otsikolla "toinen näkökulma..."...???

Koitan nyt ulkomuistista matkia henkilöitä tyylillisesti ja simuloida tulevaa, vaikkapa ennakoida mitä kukin kirjoittaisi lähdöstämme seuraavalla reissulle:

Toinen näkökulma/Juini: Mustanpuhuva keikkabussimme saapui hakemaan minua monikerroksisen ja monista elementeistä rakennetun asuntoni etupihalta. Olen äärimmäisen kiitollinen kaikesta ja kunnioitan, että äijät tulevat tuolta lumituiskusta tänne lähiöiden tutkimattomille teille. Boomanni tarjosi yhden oluen jonka kyytipojaksi uppouduin lukemaan sanomalehdestä päivänpolttavia asioita.

Toinen näkökulma/Krisse: Heitin kitaran ja kassini etupenkille, eikun istumaan Rafun viekkuun. Polttelin pari tupakkaa, istuin takaisin ja meinasin soitella kitaraa, ei jaksa treenaan sitten myöhemmin!! Kahvi tauko piristi, en ostanut mitään vaika mieli teki. Meneehän se matka näinkin, rattoisasti!!

Toinen näkökulma/Rampe: bussi oli taas myöhässä. astuin kyytiin, omalle paikalle. jätkillä oli kauhean hauskaa vaikka tajunnutkaan mistä oli kysymys. hauskaa oli joojoo. kauan en jaksanut ja menin taakse lukemaan kirjaa. kiire tuli. niinkun aina.

Toinen näkökulma/Wee: eiku kutteri käymään ja kauheet savut mäjelle#¤#¤!¤ ..mitä sä siinä kyyläät oot kyl varma houmou?!?!?!? eks oon ennen sauhuttavaa linkkarii nähny?#?#=#= tää kukkopirssi on kutterin koril ja kumiklemmeil ja mä ostin kato sveitsilandiasta tuliaisiks vähän v.i.t.u. (voitsi.ilmarin.taskust.uusii.!!!!) mont linkkuveitsee&%!&%!&%&&%&%!%& meilonkin enemmän polleja tässä koneessa kun sun fiatis. pistepistepiste!#!##!!! ...haa.. sinne jäi monttuauki kyylään!! poimitaan vielä sammakoita kyytiin sit talla pohjaa?!?!?! jukan (..meidän pikku kainis juunow???!?!) kamuleita joutuu roudaan kutteriin. shit!!!vauhdiks satatuhat..

HA! HA! HA! ...Menikö simulointiyritys paikoilleen? Edes yhtään? Hauskaa ainakin oli noita mietiskellä. Hauskempaa kun voitte edes kuvitella. Noh, Krisse nyt matkaa kyllä seuraavalle reissulle omalla autollaan, hän kun menee lauantaina ja sunnuntaina pelaamaan futsalin sadomasokisoihin. Elikkäs SM-kisoihin.

- 26.2.2007 - Mietteitä (by Alpå)

Ennenkuin kuukausi vaihtuu...

...haluaisin vielä motivoida bändiä lyhyellä ajatusleikillä (bändi mitään motivointia tartte, kunhan höpöötän...).

Minun visiossani tohtoribändi on paljon enemmän kuin covereita soittava kasvoton, "rahat pois", jukeboksiautomaatti. Niitä bändejä ovat kaikki paikat täynnä, pienet ja isot ohjelmatoimistot, ravintoloiden ja yökerhojen esiintyjärosterit. Tohtorit ovat hamassa tulevaisuudessa fanitettavissa oleva coverbiisejä omalla tyylillään soittava esiintyvä rockbändi. Soitto kulkee ja ulospäinkin kuulostaa hyvältä. Esiintyminen on jotain sellaista mitä muilla ei ole. Itsevarmuutta uhkuen. Tarmoa puhkuen, illasta toiseen, keikka keikan perään. On kommunikointia, on leikkejä yleisön kanssa. On hyviä spiikkejä, on tilannetajua. On treenattuja askeleita. Keskitymme jokaiseen keikkaamme kuin se olisi viimeisemme. Osaamme tehdä myös itsestämme pilkkaa (...jo nyt!). Meillä ei kusi nouse päähän. Emme ole leuhkoja. Emme vala toisistamme patsaita ennen kuin siihen on aihetta. Pysymme yleisömme tasolla, keskustelemme heidän kanssaan. Emmekä jaa ennenaikaisia mitaleita.

Mutta lavalla me olemme kuninkaita. Sitä ei meiltä kukaan ota pois. Kukaan ei vaan yksinkertaisesti pysty ;)

Kaiken muun hyvän lisäksi tohtoreilla on perustaitotaso millä keikat vedetään. Perustasokeikan sattuessa kohdalle jokainen kuulija ja näkijä voi todeta nähneensä hyvän keikan pirun kovalta ja tasaiselta ammattiryhmältä. Jos kaikki muu pettää, vedetään perustasolla. Perustason alle ei pidä enää ikunas vajota. Kaikkea tätä kaunista ja uhittelevaa sananhelinää ei tulla saavuttamalla tekemättä töitä ja hieman uhrauksia. Mitä ne ovat? Niistä myöhemmin.

Ja jos nyt vielä jotain mutistaan niin mielestäni meidän saundtsekkimme kaipaavat remonttia. Lisäksi ensimmäisten biisien aikana tapahtuvaa monitoroinnin tyytyväisyyskyselyä tullaan parantamaan. Rakennetaan sillekin tsysteemille se perustaso johon turvautua hädän hetkellä.

Sitä odotellessa, "if anything else fails... USE THE PERUSTASO".

Perustasoa selventävä grafiikka. Tajuutteste? Onko liian pienellä?

- 21.2.2007 - Mietteitä (by Alpå)

Vahingot tarkastettu...

...eikä haava johda jatkotoimenpiteisiin. Viilto on puhdistettu useaan kertaan ja siteet vaihdettu. Eiköhän tuosta käestä ihan toimiva peli vielä tule. Siis silleen, että pystyy passoa soittamaan.

No, nyt se perkele alkoi mätimään. No voi perkeleen perkeleen perkele!!!

Haava on syvä ja piitkää.

- 20.2.2007 - Turku - Hambuger Börs (by Alpå)

Jotenkin vaan tuntuu että ennakkoon täpötäysi Börsillinen juhlatuulella olevia opiskelijoita sopii ja on parempi tapa laskeutua pehmeästi kotoisaan keikka-arkeen kuin Laitilalainen Kukonkulman keikka. Yhtään silti Kukonkulman keikan tärkeyttä väheksymättä. Olisimme varmaan olleet lauantaina aikamoisen väsyneitäkin keikalle. Kuten wee yhtiöpalaverissa totesi, yhtään kertaa emme ole enää myöhässä aikataulusta jos minä aina haen ja varustan bussin lähtövalmiiksi. Noo, kuudelta piti lähteä ja kyllä se kello valitettavasti oli yli kuusi ennen kuin mitään liikettä naapuritalossa näkyi. Sen jälkeen haettiin vielä unohtunutta hupparia ympäri kaupunkia. Laitettiin unohtunutta ajopiirturin kiekkoa bussipysäkillä ja melkein pysähdyttiin säätämään erikseen ajovalojakin. Niin Weemäistä, niin Weemäistä. Kaikki ainekset entisen toistoon leijuivat siis kauniista sanahelinästä huolimatta ilimassa. Mihinkäs koira karvoistaan pääsee? Lisäksi haettiin perkele vielä Pikku-Juhaa Turussa keikalle ylimääräisillä korttelikierroksilla. Jos keikka on Turussa, kyllä sitä nyt oikeesti voisi tulla omalla kyydillään paikalle. Onneksi organisaattori oli laskenut aikatauluun monta ylimääräistä varttituntia. Muuten...

Mutinaa, mutinaa... Laitoimme kamat lavalle ja aloimme tsekin tekoon. Koska minulla ja Weellä olisi ollut tarvetta tarkempaankin korvamonitoritsekkiin koin että kerran kysytty, onko kaikki ok? ei ihan vielä riitä kunnollisen balanssin saamiseen korviini. En tajua mikä siinä on niin vaikeaa liidata tsekkiä etupäästä. Wee, onko ok? Mitä haluat lisää? Selvä. Krisse mites sulla? Ok. Alpo turpa kiinni! Vuorosi tulee myöhemmin. Niin, Krisse! Kitaraa lisää vai? Selvä. Ok. Mitäs se Juini tarttee? Synaa alas, ok. Onko muuta? Wellu hiljaa nyt jumalauta! Selvä. Alpo, kiitos että jaksoit odottaa. Nyt on sinun vuorosi. Kaikki okei, okei sitten. Haluaako joku vielä viilata omaansa? Juini vai? Passoa lisää? Ole hyvä. Heh, tuossa malliesimerkki monitoritsekistä. Eli vuorotellen, yhteen ihmiseen keskittyen. Aivan varmasti nopeimpia tapoja hoitaa homma valmiiksi. Ei siten miten nyt mennään että huudellaan sekaisin sieltä ja tuntuu, että kukaan ei saa puoliakaan siitä mitä pyytää. Noh, keskustellaan ja ideoidaan tämä kuntoon sitten porukalla. Jookos? Tsekin tuntui kuitenkin jatkuvan ikuisuuden. Siirryimme lopulta toisen bändin tsekin alta syömään. Milkman Dan oli muuten bändin nimi. Syöpöttely venyi niin pitkäksi että emme ehtineet katsomaan poikatten tsekkiä. No, keikkansa alkaisi yhdeltätoista joten siihen varmaan kerkiää. Vielä pitää ottaa huoneet haltuun ja katsoa vähän jalkapalloa sängyssä loikoillen. Sinne siis...

Mutta, jumalaade! Siinä tungoksessa pujotellessamme tunsin yllättäen kipua oikeassa kädessäni. Katsoin kättä ja näin selkämyksen viiltyneen auki. Kaunis puhdas ja pitkä viilto kulki pitkin kättäni. Sivusilmällä näin sen aiheuttajan, opiskelijan haalareihin kiinnitetyn elektroniikkapiirilevyn. Voi helskutti, sitten alkoi verenvuoto. Kävelin kättä puristaen poikien perässä hotellin respaan ja siellä esittelin matkamuistoksi saamani haaverin. Eivät olleet uskoa näkemäänsä. Respassa, tai itseasiassa koko hotellissa ei ollut yhtään laastaria. Todella noloa. Meikäläinen vuotaa kuin pistetty sika ja alkaa pikkuhiljaa hikoillakin samalla lailla. Lähellä kävi etten pudonnut siihen eteiseen. Jonkinlaista sidetarvetta löytyi viimein ja menin huoneeseen paikkaamaan kättäni. Verenvuoto ei vaan millään alkanut loppua. Käsi koholla ja silmät kohden teeveetä odottelin kärsivällisesti. Menimme porukalla katsastamaan Milkman Danin keikan siinä puoli kaksitoista. Meille annettujen drinkkilippujen turvin otimme siinä pälyillessämme yhteensä muutaman oluen. Bändi lopetti ja kalustimme lavan taas meidän käyttöömme. Pikainen vaatteiden vaihto vielä huoneessa ja avot. Rampelle tuli hieman kiire. Hän soitteli vielä hieman yli hooketken, että missäs meidän kämppämme oikein on? Olisi voinut tulla toki hieman aikaisemmin sukuloimasta, ettei olisi tullut niin kiire. Huonekin löytyi vasta perusteellisen selvityksen jälkeen. Ensin hissillä kakkoseen avaimen kanssa, sitten muutama mutka, lasikäytävää toiseen rakennukseen, avain, muutama mutka ja hissiin, avain ja kolmoseen. Vielä yksi mutka ja pääset kämpille. Olipahan sokkelon takana. Matkaan meni valehtelematta 5-10 minuuttia.

Eka setti oli järkytys. Vedin itse täydellä tuurilla tai lihasmuistilla ensimmäiset neljä biisiä. Korviini ei tullut mitään muuta kuin Ween ja Krissen laulua. Ja lujaa! Ei muuta kun namiskasta pienemmälle ja kauhea käsimerkkien vaihto etupään tiskille alkoi. Basso kyllä tuli lavalla järkyttävän lujaa, mutta aivan väärästä paikasta. Juinin ja Krissen kulmamonitoreista. Itselle se tuntui siltä kuin jossain jyrisisi lujaa, mutta että, aistin itse sen kumun jotenkin viiveellä ja todella kaukaisena. Tuolla jossain. Kuulokkeet rajasivat kaiken ymmärryksen ulkopuolelle. Juinin monitorista tuli pelkkää bassoa. Hänenkin ilmeensä olivat tuskaiset. Yhtään ei soittoa helpottanut myöskään alkanut vuotaminen. Basso maalautui punaiseksi, side kastui läpi ja lopulta molemmat kädet olivat veressä. Ja housut, ja lattia. Ja hikipyyhkeet, niihin pyyhin ylimääräiset veret aina kun hetki tuli. Mamompi jätkä olisi jättänyt keikan vetämättä ;) Tilanne oli hurja, pyysin käsimerkein tiputtamaan Ween laulua pois korvista. Tottakai, sitä tuli koko ajan vain lisää. Viimein nypin kuulokkeet korvista pois. Nypättyäni kuulokkeet pois, sain parin biisin kuluttua jopa passoa omaan kulmamonitoriini. Ei jumalauta miten lujaa sitä tuli. Soittelin aivan päin vittua. Siis totaalisesti. Aut på öövning. Nousin väärään koneeseen. Valitsin väärät työkalut. Laitoin suolaa sokerin sijaan. Lompakkoni putosi, ja hävisi lopullisesti. Toivottavasti Simbe huomasi ja koitti peittää surffailuani otelaudalla tiputtamalla passoliukua alemmas mikserillä... Meidän piti vetää heviä Krissen kanssa, mutta kuuntelu oli niin sekaisin, että skippasimme sen biisilistasta. Ei siitä olisi mitään tullut.

Ei ole ihme jos ekassa setissä emme saaneet kontaktia yleisön kanssa kuntoon. Itse pyysin tauolla vain omaa lauluani kovemmalle ja bassoa pienemmälle, mennään sitten niin miten pystytään. Jos ei saada timangia, otetaan sitten ees ruosteveet... Kävimme vaihtamassa Rampen kanssa ruottinpaidat päälle. Toinen setti lähti liki loistavasti liikkeelle ja nyt pystyi hieman, edes hieman, keskittymään viihdyttämiseen. Käden vuotokin näytti pysyvän aisoissa. Paidanjakoon ei tarvinnut maanitella tyttöä. Sana, vapaaehtoinen, kirvoitti ilmoille raivoisan rynnäkön lavalle. Piti oikein rumimpia tyrkkiä syrjemmälle ;) Noh-noh... Vedettiin leikittelyn perään vielä Letkis ja siitäkös loppukeikka alkoikin rullaamaan. Innostuimme jopa vetämään pätkän Paranoidia. Pyynnöstä. Bändin poikia hiukan kummastutti artistin läsnäolo keikalla. Tuntui taas siltä, että hän suuntasi kaikki puheensa lavalta meille. Ikäänkuin ei kehtaisi yleisölle puhella. En tiedä, näin koimme. Ja näin taustalaulajana pitää sanoa, että vituttaa sekä hävettää vetää jotain Runawayn taustalaulua duettona kiipparistin kanssa ilman että liidilaulua on koko kertosäkeessä läsnä. Siis likipitäen koko biisissä. Muuten kyllä, mutta kun emme ole mitenkään erikoisia laulajia. Säästellä ei olisi taaskaan tarvinnut? Seuraavat keikat on vasta vajaan kuukauden päästä.

Siinä encorea huudattaessani, lattialta kuului tyly kommentti "tuu pois sieltä..." Minä laitoin pelin poikki samoilta jalansijoilta... Kutsuin kaverin lavalle sanomaan sanottavansa. Ei ollut tulossa. Oli ihmeissään, että miten minä osasin juuri oikeaa kaveria tuijottaa silmiin. Meni aavistuksen hämilleen... Ensi kerralla sanon seuraavalle jotain tämmöstä: "muijas päästi sitten iltalomille, koitas nyt edes käyttäytyä sen mukaisesti jos vaikka pääsisit toisenkin kerran..." tai että "meissä kahdessa on se ero, että sinä olet maksanut itsesi tänne ja minulle taas maksetaan täällä olemisesta, mieti hiukan sitä..." Nolostuuhan siinä isompikin karju. Täytyy vielä todeta tapauksen olleen varmasti vitsi. Noin niinkun minunkin puolestani ;)

Koska jälkimmäinen setti alkoi vasta 0215, kotiinlähtö venyi todella pitkäksi. Vaikka roudattavaa ei ollutkaan paljoa kello juoksi kovaa vauhtia. Simbe ja Rampe tekivät kuulemma yhteistyössä idioottitsekin. Siellä se bändin taustalakana vaan silti roikkui katossa. Otin sen pois ettei seuraavan esiintyjän tarvitse käyttää samaa. Kotona olin about kuudelta. Kävi sääliksi niitä jotka aamulla menivät töihin. Respectiä pojille!

Sauhuttelua vuoteessa.

Passotaiteilijan käsi on vammainen.

Tauolla ei murjoteta.

Fiilistä löytyy.

- 16.2.2007 - Mietteitä (by Alpå)

Sitä on kotiuduttu juuroopasta?

Juu-juu, ja koitan tässä nyt summata reissun saldon. Tämä on sitten täysin minun mielipiteeni. Ja vain minun. Jos jollakulla on pisteytyksestä tai perusteluista keskusteltavaa... keskustelkaa sitten minun kanssani. Jos joku näkee vaivaa, uhraa ajatusta asialle ja haluaa oman pisteytyksensä esille... Toimittakaa ne minulle niin laitan mieluusti myös toisenlaisia näkemyksiä julkaisten!

BÄNDIN KOKONAISSUORITUS (8+)
- Valmistautuminen aloitettiin liian myöhään. Treeniä oli liian vähän, vaikka se etukäteen tiedettiin.
- Liian vähän biisejä. Sittenkin...
- Huono kontakti yleisöön (englanti?). Vuorovaikutus yleisön kanssa, surkea suoritus (...sitä se on kotomaassakin!).
- Emme aiheuttaneet yhtään kunnon skandaalia. Emme siis olleet tarpeeksi rock! Tälläsaralla liian vaisu esitys?
+ Hyvää peeärrää, rohkeaa, mukavaa. Bonjour! Juttuun vaan ja aivan kaikkien kanssa.
+ Valokuvaus, kuvia reissusta n. 1,88 Gigaa. Otimme ja tungimme kuvaan. Joka paikassa, jokaisen kanssa.
+ Aivan uskomaton tsemppaus joka ilta. Täysillä. Joka kerta täysillä, vaikka aina ei ollutkaan hauskaa.
+ Whiskey In The Jar. Kaikki lauloivat osuutensa, vaikka ei mikään menestys ollutkaan. Esitettiin kerran ja unohdettiin!
+ Me olimme kuulemma "kylän kuuma puheenaihe". Well, any publicity is good...
+ Saimme jatkuvaa selkääntaputusta ja kehua. Osa porukasta jopa lupasi suunnitella ensi kevään reissunsa sen mukaan milloin olemme paikalla! Oho!

Noh, noh! Eivät tosin kertoneet tarkoittivatko he, että matkaavat silloin? ...Vai, että pysyvät tuolloin poissa Verbieristä?
Juu, bändille antamani arvosana on keskiarvo bändin jäsenille jaetuista arvosanoista. Kerron siksi, että ei tarvitse pohtia mistä hatusta tuo (8+) on vedetty.

ALPO (8-)
- Ensimmäisen illan väsähtäminen ;)
- Lasketteluinto lopahti itseluottamuksen puutteeseen (liekö krapula?).
- Ei ollut passoon sittenkään varakieliä mukana. Luuli, että uudenkarheassa paketissa niitä olisi. Ei ollut. Olisi pitänyt avata ja tarkistaa.
- Surffaili pitkin pestiä ympäri otelautaa miten sattui (...niinkuin aina!).
- Otti yöllisessä yhtiökokouksessa yhteen Ween kanssa kitarisojensa kunnosta välittämättä.
+ Sai jostain rohkeutta laulaa Metallicaa. Vaikkakin puoliksi Krissen kanssa.
+ Yritti kovasti paikata Ween spiikkaamista. Välillä ehkäpä liikaakin.
+ Veti kuuma huppari päällä niin rajun keikan, että oli lisähapen tarpeessa.
+ Valo ei Alpon kuupassa sammu (positiivisuus!).

JUINI (9+)
- Voisi olla avoimempi paskaboogieta kohtaan. Eli, joskus olisi hyvä vetää ihan perustasolla perusbiisejä. Nyt niitä olisi tarvittu.
- Osaa englantia. Ilmaisutaito pilaantuu mikrofoonin kautta tullessaan.
+ Tehty työ ja nähty vaivannäkö "pianoroken" eteen. Iso plussa!
+ Hienot ja rohkeat suoritukset laulunsa ja akustisen kitaran kanssa.
+ Selvisi hengissä toistaedellisillan Fernet-Branca överistä.
+ Jaksoi, vaikka ei nukkunutkaan aamulla pitkään. Yhtenä iltana naama oli väärinpäin.
+ Rohkea ja innokas sammakko skimbaamaan...

KRISSE (9)
- Ei pystynyt joka ehtoo vetämään omia numeroitaan äänen ollessa maassa.
- Passiivisuus päiväkirjan (ja valokuvien luovuttamisen) osalta.
+ Toisaalta, rohkeasti vedetyt biisit pianon kanssa.
+ Väsynyt. Jaksaa silti koota itsensä huippusuoritukseen joka ilta.
+ Pystyy olemaan totaalisesti iliman viinaa. Ja silti yhtä hullu. Ei mitään häpyä!

RAMPE (8 ja puoli)
- Ihme mutinaa biiseistä silloin tällöin. Syvällä syömmessä muhiva negatiivisuus.
- Uhkasi perjantaina(?), että ei soita enää yhtään keikkaa (pääseekö täältä kotio?).
- Passiivisuus päiväkirjan (ja valokuvien luovuttamisen) osalta.
- Yhtenä ehtoona soitto oli todella epämääräistä (...tai epävarmaa?).
- Ei jaksa joka ilta juoda viinaa ;)
+ Soitti keikan vaikka käsi oli kipiä ja vaikka oli välillä pää pipi.
+ Äärimmäisen rohkea suoritus laulaa ensi kertaa yleisön edessä!
+ Väittäisin, että Rampe nukkuu vaikka katuporan varressa.
+ Rohkea ja innokas sammakko snoukkaamaan...

WEE (6+)
- Lupasi treeneissä spiikkien kulkevan Sveitsissä. Eivät kulkeneet. Nada! Tältäosin tuotti suuren pettymyksen.
- Ei laulanut yhtenäkään päivänä kunnolla. Ei edes viimeisenä, vaikka ei enää tarvinnut säästellä. Jätti hävyttömän paljon laulamatta ja tunki mikkiä turistin suuhun ikäänkuin musta-aukko olisi nielemässä koko planeetan.
- Ei tajua milloin pitää olla hiljaa, vaan vittuilee henkilölle räjähtämispisteessä. Jääräpäisesti.
- Haukkui Alpoa yöllisessä yhtiökokouksessa "homoksi neekeriksi", vaikka tämä mitenkään ei voi pitää paikkansa ;)
+ Ryhdistäytyi keikkakuntoon kotomaasta kantautuneesta ikävästä uutisesta huolimatta.
+ Upea tanssiesitys nostaa pisteet yli kuutosen.
+ Oma-aloitteinen työ päiväkirjan osalta.
+ Piti bändin mainetta(?) yllä juomalla koko baarin (...ja kylän!) salmiakkivarastot.

Keikkapäiväkirjasta ja matkapäiväkirjasta... Kaikesta ei tässä kirjoiteta, kaikesta ei täällä mutista, vaikka siltä välillä tuntuukin tuntuvan. Myöskään kaikkia valokuvia ei ikinä saateta päivänvaloon. Koko kirjaa on tietenkin sensuroitu (kompressoitu ratiolla 4:1), näin on tehty kautta aikain ja tullaan jatkossakin tekemään (tresholdia on väännetty alas, aina -50 desibeliin asti!). Korviini on kantautunut, että joku on joskus jossain maininnut, että olisi mukavampi jos päiväkirjassa kirjoitettaisiin pelkästään positiiviseen sävyyn. Jaha, vainiin. Se tulee olemaan sitten jonkun toisen ihmisen kirjoittamaa tekstiä. Minä en totuttua tapaani muuta. Ja toiseksi, me olemme bändinä, "kokemuksellamme sekä saavutuksillamme" jo sillä tasolla, että meidän ei tarvitse kaunistella. Ne on mamot velliperseet jotka hyssyttelevät koko ajan, että kaikki luistaa kuin rasvattu ja asiat ovat sileästi kuin silkki. Näin ei taatusti missään bändissä ole. Ei homo- tai heterosuhteessa, ei avo- eikä avioliitossa. Vittu, ei varmasti ole. Älkää tulko muuta mussuttamaan. Bonjour!

Jokainen meistä tohtoreista onkin poikkeuksellisesti saanut toteuttaa itseään verbaalitasolla kaikkien tuntemassa Sveitsinpäiväkirjassa. Sieltä sitten noukkimaan kunkin omaan makuunsa sopivaa kirjoitustyyliä. Olkaapas hyvä! En tosiaan koskaan tule yhtään tekstiä hylkäämään, jos joku jatkossakin haluaa raporttejaan ja näkökulmiaan keikoistamme tai reissuistamme tehdä. Päinvastoin. Laittakaa tulemaan vaan, näppäimistö kolisemaan. Jos joku muu (=ei tohtori) haluaa keikkaraportteja kirjoittaa, sekin onnistuu. Toki, ne menevät tietty vanhaan kunnon venäläistyyliin virallisen tarkastuksen läpi. Mutta, niitäkään emme halua kieltää.

Jos ja kun, kutsu käy, ja ensi vuonna tehdään reissu jonnekin. Oli se sitten Verbier, tai joku toinen paikka Sveitsissä. Itävallassa, Saksassa tai peräti Ruotsissa. Seuraava kerta, ja valmistautuminen sinne, pitää ja tehdään aivan eri tavalla. Silloin lupaan olla vieläkin kusipäisempi ja osaan ja ymmärrän vaatia parempaa suoritusta. Enemmän treenejä ja (suoritettuja) kotitöitä. Vaikka en mikään johtaja olekkaan. Joskus saan kyllä sen verran paljon paskaa niskaani, että siitä voisin päätellä olevani jonkinlaisessa vastuussa jostakin määrittelemättömästa. Vaikka en ole. Seuraavaa kertaa ei hoideta tuurilla. Tuurilla seilaaminen tulee loppumaan bändin toiminnassa muutenkin. Se näkyy jatkossa kaikkien asioiden smuuthimpana etenemisenä. Mutta vielä ennen sitä, lähiviikkojen ohjelmassa on aloittaa promoaminen keskieurooppaan oikein tosissaan. No, ainakin pitää vähän haistella...

Yhdestä asiasta haluaisin vielä pelastautua ja luikerrella kuiville. Kun eräs kanadalainen rintamasuuntansa minua kohden kääntäen ja sanansa minun suuntaani heittäen totesi, "...you are a very good band, but your accent is very, very hard to understand..." Automaattisestihan Wee yhdisti tämän minuun, arvosteltuani hänen spiikkisuoritustaan. Kuten Weellä on aina tapana, hän puolustautui vastasyyttämällä, että tässä tarkoitettiin nimenomaan minun puhuttua englantiani. Puhettani on mukamas vaikea ymmärtää... Ehei, jos spekuloidaan vielä vähän, kanukki saattoi myöskin tarkoittaa, että "teidän" englantianne on vaikea ymmärtää. Siis koko bändin englantia yleisellä tasolla. Sana "your" kun voi tarkoittaa tässä yhteydessä sekä "sinun" että "teidän". Miettikääpä sitä.

Minulta on useampi henkilö kysynyt jälkeenpäin, miten me pystyimme elämään porukalla. Ilman sen suurempia yhteenottoja, noinkin pitkän ajan. Ja vielä noinkin pienessä asunnossa? Luulen menestyksekkään kommuunielämän taustalla olevan sen, että me nykyään jo osaamme ja ymmärrämme antaa toisen olla rauhassa, jos joku sen tarpeessa olevalta näyttää (...tai sitä pyytää). Emmekä ole heti läpsyttämässä nukkuvaa munalla poskeen. Emmekä me kukaan, jaksaneet valittaa epäsiisteydestä tai mistään sellaisesta. Kelluimme vaan virran mukana. Lainaaminenkin tuntuu meillä sujuvan. Jos kaikenpäälle jokainen vielä ottaa hiukan itsestään pakkia, menestys on taattu? Jaajuu, henkilökohtaisesti pesin jopa Juinin kalsongit nyrkkipyykillä saunomisen päätteeksi. Se jos joku, on syvää ystävyyttä.

Summaan vielä lopuksi silläviisiin, että reissu oli loppupeleissä äärimmäisen raskas ja piiiiiiitkäääää. Moni meistä olisi ollut valmis kotio jo siinä torstaina, perjantaina? Eli sellaiset 5-8 keikkaa riittäisi passelisti. Kaikenkaikkiaan mahtawa reissu. Harva bändi sitä on käynyt koveripaskaa soittamalla ulkomaanreissulla. Hah. Sato ja kunnia tästä reissusta korjataan vasta pienellä viiveellä. Kiitos pojat (i love ya), kiitos yleisö, kiitos ruottalaiset, kiitos hotelli Farinet, kiitos lentokapteeneille ja jälkeen kaikkien, kiitos keittäjille.

Mukavan yhteishengen kuva summaa reissun ja jättää positiivisen muistijäljen?

- 2.2.2007 - Mietteitä (by Alpå)

Noni...

...kohta se sitten alkaa. Taksi tullee hakemaan yöllä 3:30 tuosta pihalta ja laukkuja tässä kiivaasti pakataan. Kookkaimman laukun omistaja tietty hymyilee isoimmin. Eilisissä treeneissä pähkäilimme kaikki kitaralaukut ja loodikot täyteen piuhaa, kikkaraa ja promopaitaa. Aika paljon sitä kuitenkin tavaraa pakattavaksi joutui. On viritysmittaria, langatonta, monitorilaitetta ja kielisatseja. Akkuja, kuulokkeita ja laskettelulaseja. Empeekolmesoitin, passi, hammasharja, flunssalääkkeet, krapulalääkkeet, hermotapleetit, keikkakengät, keikkapaita, keikkasukat, keikkasitä ja keikkatätä.

Kas, Rampen pakaasiksi tarkoitettu loodikko onkin näköjään eksynyt meidän olohuoneen laaddialle. Noh, hän saa pitää siitä huolta taksista poistuttuamme. Minä koitan tässä vielä kerjetä uimaan ennen salibandytreenejä. Verryttelyasu, lenkkikengät... hikinauhat, kumilenkkejä, pressakahvia ja ruisleipää. Puuteri ja partavaahto, deodorantti, päivävoide... No, ei nyt ihan, mutta me-le-kein.

Pikkuhiljaa...

- 24.1.2007 - Mietteitä (by Alpå)

Hiljaista on...

...ollut, mutta niin lomalla pitää olla juu. Muutamat treenit olemme pitäneet ilman Rampea. Ja Rampen kanssakin jo yhdet. Hän saapui lomaltaan Thaimaasta sukeltajanpaperit taskussaan ja hain nähneenä. Ei maistunut haille hikinen drumpali ei.

Kolmet treenit vielä ennen helmikuuta. Pikkuviilauksia ja ohjelmiston sovittamista kansainväliseen makuun sopivaksi. Aiommepa me opettaa turistit tanssimaan supisuomalaista letkajenkkaakin ;)

Me tohtorit sen tanssin jo osaammekin. Oho

- 6.1.2007 - Mietteitä (by Alpå)

Tässä nettisivuja...

...uuteen vuoteen päivittäessäni laskin, että tohtorihistorian 200. keikka paukahtaa tehdyksi keskiviikkona 7.2. Se voi olla ja on, että me hieman heittäydymme silloin vapaalle. Saattaa olla, että siinä keikan jälkeen riskeeraamme potullisen kuohuvaa ja jopa innostumme kilistämään laseja hieman. Mutta, vain yhden pullon.

Tämän isomman päivityksen yhteydessä julkistetaan myös ns. Sveitsin matkapäiväkirja. Linkki siihen on tässä. Toistaiseksi siellä ei ole kuin hikinen sivupohja. Linkki löytyy jatkossa myös sivujemme oikeasta laidasta. Enää ei tarvitse kuin nähdä hieman vaivaa, ja toivoa että meillä olisi voimia päivittää päivän tapahtumia sinne reissun edetessä.

Mitäs vielä, huomenna olisi treenit. Jeejee, se tarkoittaa taas jonkun uuden asian oppimista. Tuskin maltan odottaa...

Meille on tulossa Ween kanssa siis se uusi korvamonitorikikkara tässä tammikuun aikana. Pitää vielä ostaahommata kunnon kuulokkeet. Torstaina kävin korvalääkärissä ja tarkoitus on teettää sellaiset omaan korvaani valetut monitorikuulokkeet. Kunnon sellaiset, ei mitään leluja. Ei leluja minulle kiitos. Ohessa vielä huumorin vuoksi mielenkiintoinen kuva korvastani otetusta muotista. Fanittakaa sitä ;)

T.D.E. (Three.Dimensional.Ear...)

- 2.1.2007 - Mietteitä (by Alpå)

Uramme seuraava vuosi...

...lähti, kuten tiedätte, käymään edellisehtoona keikalla Galaxissa. Galax, sekä julkaisuaan odottaneet joulukuun keikat löytyvät luonnollisesti viime vuoden keikkapäiväkirjasta. Vanhat fiilistelyni löytyvät siis täältä.

Eilen, meillä oli kaiken muun lisäksi treenit. Rampe lähti tänään, varmaan näillä hetkillä lomalle Thaimaaseen. Hän tykkää käydä siellä näin alkuvuodesta ja mikäs siinä. Loma on aina lomaa... Rampe! Toivottavasti edes hiekka on liian kuumaa jalkojesi alla siellä idässä. Toivottavasti joku eksoottinen kala edes haukkaa kipeästä varpaastasi palasen.

Kuten jo aiemmin tuli todettua, keikkarintamalla näyttää nyt hyvältä. Itseasiassa paremmalta kuin koskaan aiemmin. Meitä halutaan ja meitä on siitä johtuen helppo myydä. Keikatkin ovat pääsääntöisesti todella hyviä. Silti, muistattehan miten taannoin haikailimme kovasti ison ohjelmatoimiston perään. Noh, olisihan se kivaa. Että kovasti tuntuvat nykyisin karkailevan nämä ykkösmestat meidän ulottumattomiimme tässä asetelmassa. Öööö... Yritän tässä selittää isojen vaan isonevan. Ne ikäänkuin luovat "kartellejaan" ja vastaavat nykyään todella monen hyvän bilepaikan ohjelmasta. Siihen ei pääse väliin, vaikka olisi miten hyvä. Eli, ei se iso toimisto vieläkään ole täysin poissuljettu juttu. Haistellaan nyt tässä ja tunnustellaan. Jotain tässä kuitenkin tarttee tehdä eteenpäin pääsemiseksi... Hee, päätimme alunperin tehdä ratkaisumme jo joulukuun alussa, mutta hieman on mietintä venynyt. Ja venyy vissiin yhä... Eli tehdäänpä kaikki taas kovasti töitä keikkojen eteen.

Sitä ennen, seuraavaksi katseemme suuntautuu kuitenkin helmikuun alkupäiviin. Treenaamme parhaillaan uusia kuperkeikkoja ja lähdemme Sveitsiin hyvin valmistautuneina ja itsevarmuutta uhkuen. Tavoitteemme on, että matkaamme sinne viihdyttämään uudelleen vuonna 2008. Ja kun näin käy, väitän varauksella, että meille tulee aukeamaan muitakin ovia mm. Ruotsissa, Itävallassa ja Saksassa. Ihan totta, naurakaa vaan. Kaikkihan me tiedämme, että keikkojen saanti on toisinaan myös kuun asennosta kiinni. Tai tuulen suunnasta ;)

Ottakaahan iisisti. Tulkoon tästä vuodesta entisiäkin sujuvampi, menestyksekkäämpi, sopuisampi ja mitä ikimuistettavin tohtorivuosi. Vai mitä?